Kriisi pöllytti karvat kelttitiikeristä

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

– Minusta on häpeällistä, että Irlantiin – erityisesti Dubliniin – on syntynyt ylisukupolvinen köyhyys, sanoo vasemmistopuolue Sinn Féinin varapuheenjohtaja Mary Lou McDonald.

McDonald ei muutenkaan säästele sanojaan, kun hän tyrmää puheet Irlannin talouden elpymisestä.

– Nämä väitteet ovat tilastolukuihin pohjautuvaa propagandaa. Jotkut luvut kuten vienti viittaavat nousemiseen aallonpohjasta, mutta suuret ongelmat ovat yhä jäljellä: vaisu kotimainen kysyntä, korkea työttömyys ja julkisten palveluiden kriisi.

Erityisen huolissaan McDonald on maastamuutosta.

– Uusi sukupolvi irlantilaisia, erityisesti nuoria, on ajettu siirtolaisuuteen. He ovat nyt Australiassa tai Uudessa-Seelannissa rakentamassa niiden taloutta.

Ennen vuosien 2008–2009 romahdusta Irlannista puhuttiin ”kelttitiikerinä”. Kriisin pöllytyksessä tiikerin karvat lähtivät, eikä elpyminen McDonaldin mukaan edelleenkään kosketa pieni- ja keskituloisia.

Työssäkäyvät köyhät

Irlannin hallituksessa ovat vuodesta 2011 lähtien istuneet keskustaoikeistolainen Fine Gael ja sosialidemokraattinen Labour (työväenpuolue). Hallitus on edeltäjänsä tavoin toteuttanut ankaraa talouskuripolitiikkaa leikkauksineen.

– Talouskuripolitiikka on ollut äärimmäisen tuhoisaa Irlannin yhteiskunnalle. Sillä on ollut tyrmäävä vaikutus työolosuhteisiin ja työmarkkinoihin, sanoo McDonald.

– Irlannissa on nyt Yhdysvaltojen jälkeen eniten matalapalkkaisia ja epävarmoja työpaikkoja kehittyneistä maista.

McDonaldin mukaan työssäkäyvät köyhät ovat kasvava ilmiö. Heihin kuuluu osa-aikaisia, mutta myös täyttä 40 tunnin työviikkoa tekeviä, joiden palkka ei kata elinkustannuksia.

– Olemme koko ajan sanoneet, ettei talouskuripolitiikka ole pelkästään moraalisesti ja sosiaalisesti väärin, vaan myös taloudellisesti epäviisasta.

McDonaldin mukaan hallitus on noudattanut ”häpeilemättömän uusliberalistista oikeistoagendaa”.

– Rikkaimmat ovat rikastuneet entisestään, mutta alemmissa sosiaaliryhmissä ihmiset kamppailevat toimeentulostaan.

Haamulähiöt

Yksi kriisin seurauksista Irlannissa ovat ”haamulähiöt”. Ennen kriisiä rakentaminen ylikuumeni. Kriisin puhjettua rakennuttajilta loppuivat rahat ja lukuisia asuinalueita jäi keskeneräisiksi.

– Pankit menettivät romahduksessa, mutta niiden tappiot kompensoitiin veronmaksajien rahoilla, sanoo McDonald.

– Suurista rakennuttajista monet luikkivat Yhdysvaltoihin, ja joitakin näkyviä oikeusjuttuja on meneillään. Jotkut taas ovat töissä valtion roskapankissa NAMA:ssa hoitamassa omia salkkujaan.

Rakennusalan työntekijät menettivät toimeentulonsa. Monet tavalliset ihmiset eivät pystyneet hoitamaan velkojaan ja menettivät asuntonsa.

– Suuri osa keskiluokasta tiesi, ettei heistä koskaan tule rikkaita. Mutta elämä oli reilassa, oli katto pään päällä, kohtuullinen elintaso, varaa lasten kouluttamiseen. Sitten kaikki meni yhdessä yössä, sanoo McDonald.

– Tämä oli hyvin traumaattista ihmisille, jotka olivat tottuneet vakauteen, rutiiniin ja turvallisuuteen. Eivät he olleet koskaan ajatelleet, että koti voisi mennä alta.

Pääministeriehdokas

Seuraavat vaalit on Irlannissa pidettävä viimeistään ensi huhtikuussa. Monet arvelevat niiden tulevan jo tämän vuoden puolella.

Poliittinen kenttä on muuttunut rajusti sitten viime vaalien. Labourin lähes 20 prosentin kannatuksesta on sulanut yli puolet. Sinn Féin puolestaan sai vaaleissa 9,9 prosenttia, mutta on jo pari vuotta takonut gallupeissa päälle 20 prosentin kannatusnumeroita.

Mary Lou McDonald kuuluu puolueensa raskaaseen sarjaan. Hän on nykyään dáilin eli Irlannin parlamentin alahuoneen jäsen. Vuosina 2004–2009 McDonald istui ensimmäisenä sinnféiniläisenä europarlamentissa.

Sinn Féin on ilmoittanut, että se lähtee seuraavaan hallitukseen vain, jos se saa pääministerin paikan. Puoluetta vuodesta 1983 lähtien johtanut Gerry Adams on sanonut, ettei hän halua tätä paikkaa, vaan suosittelee tehtävään McDonaldia.

Kahdessa maassa

Sinn Féin toimii sekä Irlannin tasavallassa että Britanniaan kuuluvassa Pohjois-Irlannissa. Viime vuoden eurovaaleissa se sai tasavallassa 19,5 prosenttia äänistä ja kolme Irlannin 11 paikasta europarlamentissa. Pohjois-Irlannissa se otti 25,5 prosentin ääniosuuden ja yhden kolmesta paikasta.

Pohjois-Irlannissa vuoden 1998 Pitkänperjantain sopimuksen perusteella muodostetussa itsehallintoparlamentissa Sinn Féin on toiseksi suurin puolue. Sillä on aluehallituksessa neljä paikkaa, Martin McGuinness varapääministerinä.

Britannian toukokuun vaaleissa Sinn Féin sai neljä Pohjois-Irlannin 18 paikasta. Sinn Féinin perinteiseen tapaan he eivät kuitenkaan ota paikkojaan vastaan.

Liennytys astui kuitenkin yhden tärkeän askeleen toukokuussa, kun Irlannin tasavallassa vieraillut prinssi Charles paiskasi kättä Gerry Adamsin kanssa.

David Cameronin hallitus on uhannut irrottaa Britannian Euroopan ihmisoikeussopimuksesta. Tämä olisi ongelma Pohjois-Irlannissa, koska ihmisoikeussopimus on kirjattu Pitkänperjantain sopimukseen.

– Uhkaaminen on eri asia kuin tekeminen, mutta edellytämme Britannian kunnioittavan kansainvälisiä sitoumuksiaan, sanoo Mary Lou McDonald.

Vielä suurempi ongelma on, jos Britannia kansanäänestyksen jälkeen eroaa EU:sta. Sinn Féin on esittänyt, että tässä tapauksessa Pohjois-Irlannissa olisi järjestettävä kansanäänestys unionissa pysymisestä.

– Britannia on Irlannille tärkeä kauppakumppani. Emme halua, että pienelle saarellemme nousisi EU:n ulkoraja.

Veroparatiisi?

Irlannissa on alhainen, 12,5 prosentin yhtiövero, ja maata sanotaan usein ulkomailla veroparatiisiksi. Tämä on selvästi arka aihe yli puoluerajojen, ja myös McDonald asettaa sanansa varovasti.

– En tiedä, onko asiallisesti oikein nimittää Irlantia näin. Meille tärkeää on, että veron tasosta päätetään Dublinissa eikä Brysselissä. Olemme pieni perifeerinen maa, emmekä halua verotuksen sentralisointia EU-tasolla.

McDonaldin mukaan varsinainen ongelma on se, etteivät yritykset vähennysten ja poikkeussääntöjen takia todellisuudessa maksa veroa 12,5 prosentin mukaan.

Toisena ongelmana McDonald pitää kiinteistöveroa.

– Hallitus verottaa asumista, mutta ei varallisuutta kokonaisuudessaan.