Keltainen ammattijärjestö
Suomen työmarkkinoiden lähihistoriassa tunnetaan vain yksi mainosjakelualaa muistuttava tapaus ns. keltaisesta ammattiyhdistyksestä. Sekin jäi pelkäksi yritykseksi.
Videovuokrausketju rakensi kanta-asiakasrekisterinsä pohjalle sekä työnantajien yhdistyksen että työntekijöiden järjestön.
Palvelualojen ammattiliitto PAM ryhtyi oikeustoimiin palkkaukseen liittyvien sopimusrikkomusten perusteella. Asia kuitenkin raukesi, kun videovuokrausketjun omistaja vaihtui kesken prosessin ja uusi omistaja ryhtyi soveltamaan työntekijöihinsä PAMin työehtosopimusta.
Äiti kertoi kirjeessään tyttärensä ansainneen lajitteluineen noin 4,5 tunnin työstä ruhtinaalliset 15 euroa.
Mainosjakelualan työehtotilanne selkiytymässä
Hovioikeuden ratkaisun mukaan Suomen Mainosjakajien Etujärjestö SME:tä ei voi pitää työntekijöiden valtakunnallisena yhdistyksenä, joka voi solmia pätevästi työehtosopimuksia.
PAUn puheenjohtajan Heidi Niemisen mukaan hovioikeuden päätöksen perusteella mainosjakajiin tulee soveltaa PAU:n solmimaa viestinvälitys- ja logistiikka-alan yleissitovaa työehtosopimusta.
Hovioikeus hyväksyi ratkaisussaan PAU:n ajaman kanteen, toisin kuin käräjäoikeus, joka oli aiemmin kanteen hylännyt.
Sopimustilanteen lopullista selkiytymistä joutuu odottamaan, kunnes hovioikeuden päätös on lainvoimainen. Mainosjakeluyritys Helsingin Jakelu Expert on ilmoittanut hakevansa valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.
Työnantajat työntekijöiden edustajina
Mainosjakajien sopimuskiista on varsin erikoinen Suomen työmarkkinahistoriassa. Erikoinen on myös mainosjakajien etujärjestöksi ilmoittautuneen SME:n historia.
Yhdistys perustettiin vuonna 2009 alan yrittäjien toimesta.
Taustalla oli Janton-konserniin kuuluvan jakeluyhtiön ajama kanne työtuomioistuimessa, jossa kiistettiin PAUn työehtosopimuksen yleissitovuus.
Työtuomioistuimen ratkaisu oli, että PAUn sopimus on yleissitova.
Konstit eivät loppuneet tähän. Alalle perustettiin pikavauhdilla sekä työnantajayhdistys että työntekijöiden yhdistys. Molempien yhdistysten perustajajäsenet olivat työnantajapuolen edustajia.
Työtekijöiden etujärjestön perustivat Jakelujuniorit Oy:n entinen varatoimitusjohtaja, viestintäkonserni Janton Oy:n tutkimusassistentti ja Jakelujunioreiden jakelunvalvoja.
Yhdistysten välille ei syntynyt erimielisyyksiä, kun ne pikavauhdilla neuvottelivat keskenään normaalisitovan työehtosopimuksen.
Työntekijöiden ”etujärjestön” palkkavaatimukset eivät työnantajien päätä huimanneet. Jakajien tuntipalkaksi tulee PAUn laskelmien mukaan alimmillaan 2 – 3 euroa.
– Mainosjakajien etujärjestöksi ilmoittautuva yhdistys on huolehtinut mainosjakajille kerrassaan surkeat työehdot, luonnehtii PAUn Nieminen.
Hän kertoo saaneensa erään mainosjakajan äidiltä kiitoskirjeen siitä, että liitto oli puuttunut alan surkeisiin työehtoihin. Äiti kertoi kirjeessään tyttärensä ansainneen lajitteluineen noin 4,5 tunnin työstä ruhtinaalliset 15 euroa.
Edunvalvontaa tunti viikossa
Niemisen mukaan SME:n toiminta on etujärjestöksi perin merkillistä. ”Etujärjestöllä” ei ole ainuttakaan luottamusmiestä, eikä muutakaan edunvalvontaa.
Järjestöllä ei ole myöskään toimistoa, vain pelkkä postiosoite. Se ei pidä muutenkaan kovin hanakasti yhteyttä mahdolliseen jäsenkuntaansa. Järjestön verkkosivujen mukaan yhteyttä voi ottaa puhelimitse torstaisin klo 12 – 13 välisenä aikana.
Liiton vuosikokouksiin saavat kaikki mahdolliset jäsenet osallistua. Niistä ilmoitetaan kirjeitse tai ilmoituksella liiton kotipaikkakunnan lehdessä. Liiton kotipaikaksi on merkitty Vantaa.
Jäsenmaksu ei muodosta liittymiskynnystä surkeat palkat ”neuvotelleelle” etujärjestölle. Jäseneksi pääsee ilmeisesti 15 eurolla vuodessa.
Tosin siitäkin on liiton verkkosivuilla kolmenlaista tietoa eri kohdissa. Yhden mukaan jäsenmaksu on 5 euroa, toisen 8 euroa ja kolmannen 15 euroa.
Keltainen ammattijärjestö
Suomen työmarkkinoiden lähihistoriassa tunnetaan vain yksi mainosjakelualaa muistuttava tapaus ns. keltaisesta ammattiyhdistyksestä. Sekin jäi pelkäksi yritykseksi.
Videovuokrausketju rakensi kanta-asiakasrekisterinsä pohjalle sekä työnantajien yhdistyksen että työntekijöiden järjestön.
Palvelualojen ammattiliitto PAM ryhtyi oikeustoimiin palkkaukseen liittyvien sopimusrikkomusten perusteella. Asia kuitenkin raukesi, kun videovuokrausketjun omistaja vaihtui kesken prosessin ja uusi omistaja ryhtyi soveltamaan työntekijöihinsä PAMin työehtosopimusta.
Äiti kertoi kirjeessään tyttärensä ansainneen lajitteluineen noin 4,5 tunnin työstä ruhtinaalliset 15 euroa.
lehti 