Nuoret näkyvät mediassa paljon. Hyvässä ja pahassa.
Jos nuorisotyö puolestaan näkyy, kuva on yleensä yksioikoinen ja samankaltainen.
– Se ei ole pelkkää hengailua ja biljardinpeluuta, huokaa yhteisöpedagogi Essi Helin.
Osa nuorista voi paremmin kuin koskaan. Osa nuorista voi huonommin kuin koskaan.
Nuorisotyötä eri tavoin omilla aloillaan tekevät Helin, Mika Pietilä ja Tanja Hakaluoto huolestuivat, kun hallitus kirjasi hallitusohjelmaansa niin sanotun vapaakuntalain. Sen mukaan kunnille annettaisiin mahdollisuus olla huomioimatta muun muassa nuorisolakia.
Kolmikko laittoi heinäkuussa alulle Nuorisotyön puolesta -kampanjan, jonka tarkoituksena on nostaa nuorisotyön näkyvyyttä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja nuorisotyön merkitystä ammatillisena työnä.
Kampanja haluaa kertoa nuorisotyöstä erityisesti päättäjille.
– Pelkomme on, etteivät päättäjät tunnista nuorisotyön kaikkia työmuotoja, eivätkä ymmärrä niiden merkitystä osana nuorten, tulevien aikuisten, hyvinvointia. Haluamme, että nuorisotyön moninaisuus ja sen eri toimijat voisivat tulla tasavertaisina esiin, Helin toteaa.
Espoossa asuva Helin aloittaa syksyllä opiskelun nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriohjelmassa Tampereen yliopistossa.
Nuorisolta helppo leikata
Kampanjan ydin on Nuorisotyön puolesta -blogi, johon kirjoittavat nuorisotyötä tekevät ihmiset. Kirjoittajat nostavat esille nuorisotyön arkea, muutosta ja tulevaisuutta. Kampanja näkyy sosiaalisissa medioissa.
Helsingin kaupungin nuorisolautakunnan jäsen Vesa Korkkula (vas.) on tyytyväinen uudesta kampanja-avauksesta. Vapaakuntalain hengestä hän ei pidä eikä sen mahdollisista vaikutuksista nuorisolakiin.
Korkkula muistuttaa, että nuorisolaki säätelee nuorisopuolen asioita ylipäänsä vähän.
– Sieltä on helppo leikata, koska ne eivät ole lakisääteisiä, Korkkula murehtii.
Korkkula on Helsingin kaupunginvaltuuston 2. varavaltuutettu.
”Aikuisia, joilla on aikaa”
Kampanjan keskeinen viesti on ”Aikuisia, joilla on aikaa”.
Viesti viittaa siihen, että kuntien pitäisi ymmärtää nuorisotyön ammattilaisten tärkeä työ aikuisina, joilla on aikaa nuorelle.
Ammattilaiset kohtaavat nuoren aidosti nuoren omista lähtökohdista ilman samanlaisia velvoitteita tai tavoitteita kuin moni muu ammattikunta nuoren kohtaa.
Kampanja jatkuu lokakuun loppuun saakka.
Osa nuorista voi huonommin kuin koskaan
Helinin mukaan nuoria mietityttävät tulevaisuudessa osin samat asian kuin aikuisia. Nuoret kokevat muun muassa epävarmuutta tulevaisuudesta ja työpaikan saannista.
Nuorison vointi jakaantuu.
– Osa nuorista voi paremmin kuin koskaan. Osa nuorista voi huonommin kuin koskaan, Helin pohtii.
Nuoret jakaantuvat myös asuinpaikkansa perusteella. Korkkula iloitsee siitä, että Helsingin kaupungissa on erillinen nuorison asioihin keskittynyt nuorisolautakunta.
lehti 