Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen toimi näppärästi oikeistopopulistien suosimaan tyyliin, kun hän julkaisi rasistisen Facebook-tekstinsä viime viikon lauantaiyönä. Tutkija Laura Parkkinen Jyväskylän yliopistosta toteaa, että näin populistit Ranskan Jean-Marie le Penistä lähtien toimivat: töräyttävät jotain sopimatonta ja saavat sitten suuren mediahuomion.
– Sattui olemaan lisäksi uutisista hiljainen heinäkuu, Parkkinen toteaa.
Menestys oli taattu. Kaikista suunnista kommentoitiin, tuomittiin tai puolustettiin.
Varmasti tässä lähetettiin viestiä myös Suomen ulkopuolelle.
– Pari kuukautta sitten harva tiesi, kuka on Olli Immonen. Tässä oli mediakoukku ja hän luultavasti sai, mitä halusi, vaikka medianhallinta olikin heikkoa, Parkkinen arvioi.
Poliittinen puhe on koventunut
Parkkinen huomauttaa, että vuodesta 2011 lähtien Suomessa poliittinen puhe ja populistinen retoriikka ovat koventuneet.
– Immosen teksti on ehkä ääripää.
Hän muistuttaa, että taisteluretoriikka oli jo perussuomalaisten edeltäjän SMP:n legendaarisen johtajan Veikko Vennamon tyylilaji.
– Immosen tapauksen tekee kyseenalaiseksi se, että teksti on englanniksi ja kontekstiin liittyy Breivik-tyyppinen kielenkäyttö, mistä useat tutkijat ovat tässä yhteydessä puhuneet, hän sanoo.
Immosen ulostulo osui norjalaiseen Anders Behring Breivikin suorittaman joukkomurhan vuosipäivän läheisyyteen.
Parkkinen toteaa, että esimerkiksi ranskalaisessa populistisessa retoriikassa sotaisuus liittyy multikulttuurisuuden vastustamiseen. Sillä tuodaan paatosta viestiin.
– Mutta siellä poliittinen puhe ylipäätään on erilaista kuin meillä.
Suomeksi kuulostaa pahemmalta
Se, että lukion kesken jättänyt vartija kirjoitti kannanottonsa englanniksi ja vieläpä sangen ylätyylisesti, viittaa Parkkisen mielestä siihen, että teksti on jostain ulkomaisesta nationalistisesta lähteestä.
– Esimerkiksi tekstin pitkät lauserakenteet viittaavat siihen, että se ei olisi monessa yhteydessä ei kovin kirjalliseksi mainitun henkilön omaa tekstiä.
Parkkinen uskoo, että osasyy englannin kielen käyttämiseen voi olla sekin, että suomeksi teksti kuulostaa paljon pahemmalta.
– Suomeksi tämänkaltaista puhetta ei ole kuultu keneltäkään.
Perussuomalaisia
ei pidä eristää
Yksi syy englannin kielen käyttöön voi olla myös yhteyksien luomisen halu.
– Varmasti tässä lähetettiin viestiä myös Suomen ulkopuolelle, Parkkinen arvelee.
Hän pitää huolestuttavana sitä, että suomalaisen hallituspuolueen piiristä lähtee tällainen viesti. Se onkin levinnyt mediassa ympäri maailmaa.
– Me suomalaiset tunnemme perussuomalaisten historian ja tiedämme, että sen tausta ei ole rasistinen, mutta esimerkiksi eurooppalaisten tutkijoiden piirissä se käsitetään ensisijaisesti muukalaisvihamieliseksi puolueeksi.
Hän toivoo, että Immosen vuoksi Suomeen ei synny kuilua perussuomalaisten ja muiden välille.
– Puolueessa on paljon ihmisiä, joille muunlaiset asiat ovat tärkeitä, esimerkiksi köyhän kansan puolustaminen.
Hän varoittaa myös eristämästä yhtä puoluetta. Se antaisi tilaisuuden esiintyä ryhmänä, jota vainotaan, koska se on oikeassa.
lehti 