Syyrian hallituksen tekemät ilmapommitukset ja kranaatti-iskut lisäävät Itä-Ghoutassa saarrettuina olevien siviilien kärsimystä. Alueen humanitaarinen kriisi uhkaa eskaloitua, varoittaa ihmisoikeusjärjestö Amnesty International keskiviikkona julkaisemassaan raportissa.
Amnestylla on todisteita Damaskoksen koillispuolella sijaitsevassa Itä-Ghoutassa tehdyistä sotarikoksista ja mahdollisista rikoksista ihmisyyttä vastaan. Amnestyn mukaan Syyrian hallituksen joukot ovat kohdistaneet Itä-Ghoutan siviiliväestöön laajan ja systemaattisen hyökkäyksen.
Alueella on saarrettuna yli 163 000 siviiliä, jotka joutuvat hallituksen iskujen lisäksi kärsimään myös alueella toimivien ei-valtiollisten aseistettujen ryhmien iskuista ja nälästä.
– Itä-Ghoutan siviilit ovat olleet loukussa taisteluiden keskellä lähes kolmen vuoden ajan. He eivät pysty pakenemaan hallituksen joukkojen laittomia ilmaiskuja, sanoo Amnestyn Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan vt. johtaja Said Boumedouha.
– Siviilien kärsimystä lisää ruuan, puhtaan veden ja muiden välttämättömyystarvikkeiden niukkuus. Jokapäiväisestä elämästä on tullut monille selviytymistaistelua.
Iskuja siviilejä vastaan
Tämän vuoden tammi-kesäkuussa Syyrian hallituksen joukot ovat tehneet ainakin 60 ilmaiskua Itä-Ghoutaan. Iskuissa on kuollut noin 500 siviiliä.
Amnesty on todentanut ainakin 13 ilmaiskua tai muuta sotarikokseksi määriteltävää iskua, joissa on kuollut 231 siviiliä ja vain kolme taistelijaa.
Kymmenessä tapauksessa iskujen läheisyydessä ei ole sijainnut sotilaallista kohdetta, mikä viittaisi siihen, että iskut on kohdistettu siviilejä vastaan tai ne ovat olleet vähintäänkin umpimähkäisiä. Kolmessa muussa tapauksessa iskut olivat täysin suhteettomia tavoitteeseensa nähden.
Hallitus on kohdistanut iskuja esimerkiksi ihmisiä vilisevälle torille, kouluun sekä moskeijan lähelle perjantairukouksen jälkeen.
–Näyttää siltä, että iskujen tarkoitus on ollut tietoisesti maksimoida tuhojen ja siviiliuhrien määrää. Syyrian hallituksen toiminta on tähdännyt alueen asukkaiden terrorisointiin. Hyökkäykset siviilejä ja siviilikohteita vastaan täytyy lopettaa, Said Boumedouha sanoo.
Hänen mukaansa Syyrian hallituksen joukot ovat syyllistyneet sotarikoksiin kohdistamalla umpimähkäisiä ja suhteettomia iskuja tiiviisti asutetuille alueille ja saartamalla siviilejä Itä-Ghoutassa.
Nälkä aseena
Pommitusten lisäksi siviilien elinoloja heikentää pula ruuasta, puhtaasta vedestä ja terveydenhoidosta sekä muista välttämättömyystarvikkeista. Hallituksen joukot ja aseelliset ryhmät rajoittavat liikkumista alueella. Hallituksen joukot ovat myös kieltäneet YK-järjestöjä ja muita humanitaarisia toimijoita pääsemästä vapaasti alueelle.
Syrian American Medical Society -järjestö arvioi, että ainakin 200 ihmistä on kuollut nälkään tai puutteellisen terveydenhoidon seurauksena Itä-Ghoutassa vuoden 2012 lokakuun ja tämän vuoden tammikuun välillä.
Hallituksen joukot käyttävät nälkää sodankäynnin välineenä kansainvälisen oikeuden vastaisesti, Said Boumedouha sanoo.
Myös ei-valtiolliset aseelliset ryhmät, erityisesti Islamin armeija (Army of Islam), ovat syyllistyneet ihmisoikeusloukkauksiin, kuten sieppauksiin, laittomiin pidätyksiin ja umpimähkäisiin pommituksiin. Ne ovat käyttäneet esimerkiksi kranaatinheittimiä ja muita epätarkkoja aseita asuinalueilla, mikä on sotarikos.
– Syyrian hallituksen laajamittaiset ihmisoikeusloukkaukset eivät oikeuta Islamin armeijan umpimähkäisiä iskuja ja muita siviileihin kohdistuvia ihmisoikeusloukkauksia. Itä-Ghoutan asukkaat ovat jääneet kahden vihamielisen osapuolen väliin.
YK katsoo sivusta
Yli vuosi sitten YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi kaksi päätöslauselmaa, joiden tarkoitus oli helpottaa Syyrian siviilien tilannetta. Niissä vaadittiin kaikkia konfliktin osapuolia lopettamaan iskut siviilejä vastaan, lopettamaan piiritykset, takaamaan humanitaarisen avun pääsyn alueelle ja vapauttamaan laittomasti pidätetyt. Tähän mennessä päätöslauselmat eivät kuitenkaan ole helpottaneet siviilien tilannetta.
– Päätöslauselmien tarkoitus oli estää täysimittainen humanitaarinen katastrofi. Toistaiseksi turvallisuusneuvosto on katsonut vierestä, kun päätöslauselmia pidetään avoimesti pilkkana ja kriisi eskaloituu. Niin kauan kuin Venäjä estää turvallisuusneuvostoa viemästä Syyrian tilannetta kansainvälisen rikostuomioistuimen käsiteltäväksi, oikeuden toteutuminen on vain kaukainen haave, Said Boumedouha sanoo.
Amnesty vaatii turvallisuusneuvostoa kohdistamaan sanktioita kaikille konfliktin osapuolille, jotka ovat syyllistyneet sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan, sekä asettamaan aseidenvientikiellon Syyrian hallitukselle. Syyrian hallituksen on varmistettava, että kansainvälisellä tutkintakomissiolla sekä muilla ihmisoikeustoimijoilla kuten Amnestylla on alueelle esteetön pääsy.
uutiskirje 
