Parin viikon sisällä on uutisoitu isoista irtisanomisista mm. VR:llä, Sanomilla ja peliyhtiö Roviolla.
Nollakasvun vuosina isot irtisanomiset ovat tavallisia, muistuttaa tutkimuskoordinaattori, ennustepäällikkö Eero Lehto Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.
– Tietysti jokaisessa yrityksessä irtisanomisille on oma yksilöllinen syynsä.
Yksilöllisten syiden takana voi olla toimialamuutoksia, liian suuria riskejä tai kulutusmuutoksia, toisinaan hieman näitä kaikkia.
Lehto muistuttaa, että digitalisoituminen ja verkkokaupan kasvu näkyvät kaupassa ja palveluissa.
Pelialalla riskit ovat suuret.
– Rovio oli kasvattanut henkilöstöään ja oheistuotantoa, mutta menestystä ei tullut. Toinen esimerkki on Supercell, joka sai aikaiseksi kolme hyvää peliä, mutta kaksi muuta piti panna hyllylle. En kuitenkaan usko, että henkilöstömäärä pelialalla laskee.
Väärät ratkaisut näkyvät
Toisinaan yritys tekee vääriä ratkaisuja eikä osaa muuttaa kurssia ajoissa. Näin Lehto näkee tapahtuneen Microsoftille. Heinäkuussa alkaneet yt-neuvottelut päättyivät toissaviikolla ja 2 300 työntekijää sai lähtöpassin.
– Se oli jatkoa Nokian matkapuhelintuotannon täydelliselle romahdukselle. Taustalla oli yrityksen globaalistuminen, jota Microsoft sitten jatkoi huonolla konseptilla.
Sanomien ja Mediatalo Esan yt-uutiset Lehto laittaa mediamurroksen piikkiin, samoin Alma-konsernin irtisanomiset. Hän huomauttaa, että vaikka kustannuspuolella väkeä vähennetään, tietojenkäsittelypalveluihin tarvitaan uutta työvoimaa.
– Lehdet yrittävät siirtää palveluitaan maksullisiksi. Saa nähdä, tottuvatko ihmiset maksamaan vai tyytyvätkö he silpputietoon, jota saa sieltä ja täältä.
Öljyn halpuus haitaksi VR:lle
VR:n ilmoittama jopa 570 ihmisen irtisanomistarve johtuu linja-autoliikenteen tuomasta kovasta kilpailusta. Omnibussin tulo ja sitä seuranneet muiden liikennöitsijöiden tarjoukset ovat vähentäneet VR:n matkustajamäärää. Kaukojunissa matkusti huhti-kesäkuussa liki 7 prosenttia vähemmän kuin samaan aikaan viime vuonna.
– Linja-autoliikenne hyötyy halvasta öljystä. Jos se menettää tämän kilpailuetunsa, tilanne voi muuttua nopeasti edulliseksi rautateille, Lehto sanoo.
Öljyn halpuus vääristää kilpailua. Raakaöljy maksoi maanantaina hieman yli 46 dollaria barrelilta. Lehdon mukaan oikeampi hinta olisi 60 dollaria.
– Se tasapainottaisi globaalia taloutta ja auttaisi kehittyviä maita. Talous selviää kuitenkin heikosti nopeista muutoksista. Se lisää epävarmuutta ja kokonaisvaikutus on negatiivinen. Hinnan pitäisi nousta hallitusti.
Suomea öljynhinnan nousu auttaisi siten, että se vahvistaisi Venäjän taloutta ja lisäsi siten Suomen vientiä naapurimaahan.
Vielä kesäkuun lopussa yt-neuvottelujen piirissä olleiden ja irtisanottujen määrät olivat viime vuotta pienemmät, käy ilmi SAK:n seurannassa. Heinä- ja elokuun luvut tulevat syyskuun aikana.
lehti 