Hallituksen tiistaina esittelemä kilpailukykypaketti laskee rajusti palkansaajien ostovoimaa, ilmenee SAK:n ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton tekemistä laskelmista. SAK:n mukaan ostovoima laskee vajaalla kolmella prosentilla. Teollisuudessa palkat laskevat keskimäärin yli 2 000 euroa vuodessa.
SAK:n mukaan ostovoimaa alentavat loppiaisen ja helatorstain muuttaminen palkattomiksi, sairausajan palkanalennukset ja sunnuntaikorvausten sekä ylityökorvausten leikkaaminen.
– Alakohtainen vaihtelu on suurta, joten joillakin aloilla ansiotaso saattaa pudota huomattavasti enemmän, jopa kuusi prosenttia, SAK:n ekonomisti Joonas Rahkola ennakoi.
Haitallista työllisyydelle
SAK:n ekonomistien mukaan paketin kokonaisvaikutuksia on mahdotonta laskea tarkasti, sillä ostovoiman lasku tulee väistämättä vaikuttamaan myös työllisyyteen.
– Näin merkittävä ostovoiman lasku johtaa väistämättä kysynnän heikkenemiseen kotimarkkinoilla, millä on lyhyellä aikavälillä haitallinen vaikutus työllisyyteen. Yksikkötyökustannusten aleneminen puolestaan parantaa kustannuskilpailukykyä, millä on jollain aikavälillä positiivinen työllisyysvaikutus.
SAK:n laskelmien mukaan hallituksen esitykset vaikuttavat työntekijöihin sattumanvaraisesti.
– Hallituksen esitykset kilpailukyvyn parantamiseksi kepittävät eniten aloja, joissa palkanlisät muodostavat merkittävän osan kokonaisansioista. Esitys näkyy myös aloilla, joilla sairastavuus on keskimääräistä yleisempää. Vuosilomien lyhennys koskee lähinnä julkista sektoria, Rahkola toteaa.
Teollisuudessa jopa seitsemän kahdeksan prosentin alennus
TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton alustavien laskelmien mukaan Juha Sipilän hallituksen esitykset pienentävät liiton jäsenten vuosiansioita vaihtelevasti eri sopimusaloittain riippuen erityisesti siitä, kuinka paljon alalla tehdään alalla viikonlopputöitä.
Keskimäärin TEAM-liiton jäsenten vuosipalkat alenisivat vuositasolla 2 056 eurolla eli 5,4 prosentilla. Öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuudessa menetys olisi suurin, 4 884 euroa eli 8,6 prosenttia.
Laskelmassa on huomioitu neljä Sipilän hallituksen palkkoja alentavaa esitystä: sunnuntaikorotuksen aleneminen sadasta 75 prosenttiin, ylityökorotuksen puolittuminen, loppiaisen ja helatorstain muuttaminen palkattomiksi vapaapäiviksi sekä sairauslomapalkan heikennys.
Ylityökorotuksen puolittumisen vaikutus vuosiansioihin vaihtelee merkittävästi aloittain. Pienimmillään se on 0,1 prosenttia kenkä- ja nahkateollisuudessa ja suurimmillaan 2,5 prosenttia öljyaloilla.
Sunnuntaipalkan alenemisen vaikutus vuosiansioihin olisi suurinta kemian perusteollisuudessa 3,7 prosenttia ja öljyaloilla 3,4 prosenttia. Autonrengasalalla, kenkä- ja nahkateollisuudessa sekä tekstiilihuoltoalalla ei tehdä juuri ollenkaan sunnuntaitöitä.
”Otetaan huomioon sopimuskierroksella”
Yhteensä hallituksen esitykset vähentävät työnantajien kustannuksia palkkakustannusten osalta Suomen teollisuudessa 5,1 prosenttia ja teollisuuden TEAM-aloilla 5,4 prosenttia. Tämän lisäksi on huomioitava työnantajien sosiaaliturvamaksun aleneminen 2,06 prosentista 0,3 prosenttiin.
– Laskelmat osoittavat, että TEAMin jäsenten ansiokehitykseen kohdistuu vakavia uhkia. TEAM huomioi tämän valmistautuessaan seuraavaan sopimuskierrokseen, toteaa TEAMin puheenjohtaja Heli Puura.
SAK:n arvio yksittäisistä toimista
Loppiainen ja helatorstai
Kirjaus ”Loppiainen ja helatorstai palkattomiksi vapaapäiviksi vuosityöaikaa lyhentämättä” on jokseenkin epäselvä. Ensimmäinen osa antaisi ymmärtää, että päivät ovat edelleen vapaita, jolloin muutos vaikuttaisi palkkoja alentavasti. Toinen osa taas antaisi ymmärtää, että kyseiset päivät eivät lyhennä vuosityöaikaa, jolloin muutos vaikuttaisi nykytilaan verrattuna lähinnä vuosityöaikaa pidentävästi ilman vastaavaa korvausta. Todellinen vaikutus riippuu vahvasti siitä, miten asia lakiin kirjattaisiin ja miten sitä työehtosopimuksissa sovellettaisiin.
Sairauspäivien korvaustaso
EK:n työaikatiedustelun mukaan sairaus- ja tapaturmapoissaoloja oli vuonna 2013 yhteensä keskimäärin 10 päivää (77 tuntia) työntekijää kohden. Tästä valtaosa on sairauspoissaoloja, joiden osuus on 98 prosenttia. Sairauspoissaoloprosentti oli 4,1 (sairauspoissaolojen osuus teoreettisesta täydestä työajasta).
Sairauspoissaoloja on selvästi enemmän naisilla kuin miehillä. Miehillä sairauspoissaoloja on keskimäärin 65 tuntia vuodessa (noin 9 päivää) ja naisilla 86 tuntia (noin 11 päivää).
Erot sairauspäivissä ovat suuria, vaihdellen teollisuuden toimihenkilöiden muutamasta sairauspäivästä vuodessa kuntasektorin palvelutyöntekijöiden noin 23 päivään vuodessa. Naisilla ostovoima alenee keskimäärin enemmän kuin miehillä.
Ylityökorvauksen puolittaminen ja sunnuntailisien leikkaus
Yli- ja sunnuntailisien leikkaus iskee hyvin eri tavalla eri aloihin ja työntekijöihin riippuen yli- ja sunnuntaitöiden määrästä. Keskimäärin vaikutus on hallituksen laskelmien mukaan 1 prosentti yksityisellä sektorilla. Kunnissa vaikutus on samaa luokkaa, valtiolla noin puolet pienempi.
Alakohtainen vaihtelu on sektorien sisälläkin suurta. Esimerkiksi rakennusalalla yli- ja sunnuntaitöitä tehdään alle 4 prosenttia työajasta, kun taas autoliikenteessä ja kemianteollisuudessa osuus on yli 8 prosenttia. Eri alojen välillä leikkaus lienee pääsääntöisesti haarukassa 0,5–2 prosenttia.
uutiskirje 