SAK ja Akava ovat eri linjoilla vaihtoehdossaan hallituksen pakkotoimille kilpailukyvyn parantamiseksi. Akava ei ole julkistanut omaa esitystään, mutta puheenjohtaja Sture Fjäder sanoi torstaina järjestön olevan valmis liikkumaan työajoissa tai lomarahoissa.
Työantajamaksujen alentamista se ei kannata. Työnantajamaksujen alentaminen johtaisi Akavan mielestä nykyisessä työttömyystilanteessa joko etuuksien leikkaamiseen tai palkansaajien maksujen nostoon.
– Työttömyyttä ei voi maksattaa vain palkansaajilla tai leikkaamalla työttömiltä, Fjäder sanoi.
Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat sopimuksesta, joka korvaisi hallituksen esitykset. Tehtävää vaikeuttaa se, että SAK taas alentaisi juuri työnantajamaksuja, mutta ei koskisi työaikaan eikä lomarahoihin.
SAK:n blogissa ekonomisti Ilkka Kaukoranta taustoittaa perjantaina keskusjärjestön linjaa. Hänen mukaansa on kaikille selvää, että SAK:n esitys sopimukseksi leikkaisi itse kunkin palkansaajan ostovoimaa.
”Tätä tosiasiaa emme edes yrittäisi piilottaa. Hallituksen vaatimaa työvoimakustannusten alentamista ei pysty tekemään rokottamatta palkansaajia. Kyse on siitä, miten taakka jakautuu palkansaajien kesken.”
Kaukorannan mukaan SAK:n esittämät leikkaukset kohdistuvat sosiaaliturvan rahoitusosuuksiin, koska keino on reiluin tapa jakaa taakka kaikkien palkansaajien kesken.
Työajan pidennys voisi alentaa palkkaa
Kaukoranta on eri mieltä usein esitetystä väitteestä, että helpoin ratkaisu kilpailukykyongelmiin on pidentää päivittäistä työaikaa muutamalla kymmenellä minuutilla.
Tuntipalkkaisten osalta pelkkä päivittäisen työajan pidennys ei parantaisi kilpailukykyä lainkaan. Jos tuntipalkka säilyy muuttumattomana, työajan pidennys kasvattaa palkkaa samassa suhteessa. Kilpailukykyloikka tulisi vain, jos samalla leikataan tuntipalkkaa. Silloin pitäisi puhua työaikojen sijasta palkan alentamisesta, Kaukoranta toteaa.
Osa-aikatyötä tekeville tämä tarkoittaisi suoraa palkanleikkausta, koska kokoaikatyöntekijän työtuntien lisääminen ei tuo osa-aikaiselle lisää työtunteja, pikemminkin voisi käydä päinvastoin.
Moni kuukausipalkkainen taas tekee runsaasti palkattomia ylitöitä ilman tarkkaa työajanseurantaa.
Lomarahaleikkaus ei vaikuttaisi kaikkiin
Lomarahojen leikkaamisessa Kaukoranta pitää ongelmallisimpana sopimuksettomia aloja, sillä leikkaus vaikuttaisi vain työehtosopimusten piirissä oleviin palkansaajiin. Yksityisellä sektorilla 15 prosenttia palkansaajista on työehtosopimusten ulkopuolella. Näihin palkansaajiin työehtosopimuksissa sovittavalla lomarahojen leikkauksella ei olisi mitään vaikutusta.
”Lomarahoja leikkaamalla kilpailukykyloikka jää siis vain työehtosopimusten piirissä olevien palkansaajien taakaksi. Tämäkään leikkaus ei kohdistu kaikkiin palkansaajiin tasapuolisesti”, Kaukoranta toteaa.
Hänen mukaansa työnantajan sosiaaliturvamaksujen siirtäminen palkansaajien maksettavaksi on tasapuolisin tapa parantaa kilpailukykyä, jonka SAK keksi.
”Siksi ehdotuksemme perustui pitkälti sosiaaliturvamaksuihin, ei työehtojen heikennyksiin.”
Hallitus odottaa vaihtoehtoisia esityksiä maanantaina kello 16 mennessä. Järjestöissä ei uskota, että niitä on siihen mennessä valmiina.
uutiskirje 
