Edellisen hallituksen yritys ratkoa sote-uudistusta kaatui rahoitukseen. Rahat aiottiin kierrättää kuntien kautta, mutta tämä olisi ollut vastoin kuntien itsemääräämisoikeutta.
Rehula intoutui kuvaamaan sote-uudistuksen rahoitusratkaisua ”tontiksi, jolla ei vielä ole oltu tai suoksi, jonka silmäkkeet ja syvyys ei ole tiedossa”. Rehula puhui Vasemmistoliiton kuntafoorumissa Seinäjoella lauantaina.
Rahoitusmallin linjaukset parin kuukauden kuluessa
Rehula lupaa kahden kuukauden sisällä linjauksia, miten rahoitusmalli laitetaan liikkeelle. Sote-lain pitäisi olla huhtikuuhun mennessä valmis lausuntokierrokselle kuntiin.
Jos joku kuvittelee, että palvelut varmistetaan kunnassa rakentamalla sairaala mäelle, erehtyy.
– Tavoitteena on saada yksikanavainen rahoitusmalli muutaman vuoden tähtäimellä, Rehula lupaa.
Oman suolansa rahoitussoppaan heittää EU, jonka kanssa käydään vääntöä potilaiden liikkuvuusdirektiivistä. EU:lle ei käy Suomen nykyinen korvauskäytäntö, jonka mukaan rajojen ulkopuolella tehtävä hoito maksetaan Kela-korvaus.
– Suomella on 2,5 – 3 vuotta aikaa löytää uusi EU:ta tyydyttävä rahoitusmalli, Rehula toteaa.
Kuntien investointi-intoa jäihin
Hallitus aikoo rajata kuntien investointeja hyvissä ajoin ennen vuoden loppua. Kunnissa on 3,7 miljardin euron investointisuunnitelmat.
Rehula ironisoi kunnissa vallitsevaa henkeä, että ”jotain on tehtävä, mutta meidän seiniin ei kosketa”.
– Jos joku kuvittelee, että palvelut varmistetaan kunnassa rakentamalla sairaala mäelle, erehtyy. Tällä ei varmisteta palveluja, vaan sote-palvelujen integraatiota tukevilla päätöksillä.
Kunnat ovat intoutuneet joukolla yksityistämään sosiaali- ja terveyspalvelujaan. Rehula tähdensi, että tällä ei uudistusta voi kiertää.
Sopimukset siirtyvät tuleville kuntia suuremmille hallintoalueille. Näiden määrän hallitus päättää lokakuun loppuun mennessä.
Hoitoketjut kuntoon
Rehula painotti vahvasti kuntapalvelujen integraation merkitystä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja toisaalta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tulee muodostaa yhtenäinen hoivaketju.
Hän mainitsee hyvänä esimerkkinä Pohjois-Karjalan, jossa palvelujen integraatiota on rakennettu alhaalta ylöspäin. Palveluista on kyselty markettien pihalla.
– Muutos tehdään alhaaltapäin ei ministeriössä, Rehula painottaa.
uutiskirje 
