SAK vaatii Suomen vaikeasta työllisyystilanteesta huolimatta myös turvapaikanhakijoiden työllistymiseen lisää voimavaroja. Turvapaikanhakija voi mennä töihin nykylain mukaan kolme kuukautta turvapaikkahakemuksen jättämisestä, jos hänellä on henkilöpaperit. Ilman henkilöpapereita aikaraja on kuusi kuukautta.
SAK:n hallitus painottaa, että turvapaikanhakijoilla on oltava samat työehdot kuin muilla työntekijöillä, jottei Suomeen luoda halpatyömarkkinoita.
Kaikkia työntekijöitä on kohdeltava yhdenvertaisesti, sillä maahanmuuttajataustaisilla työntekijöillä on suurempi riski joutua hyväksikäytetyiksi kuin kantasuomalaisilla, SAK vaatii.
Tehokkaampaa kotouttamista
SAK:n mukaan maahanmuutolla on myönteistä vaikutusta etenkin julkisten menojen rahoitusongelmien ratkaisemisessa, mutta se vaikuttaa kestävyysvajeeseen kuitenkin vain, jos maahanmuuttajat työllistyvät. Tämä edellyttää riittäviä resursseja työ- ja elinkeinotoimistoille.
SAK arvioi, että nopeasti muuttunut pakolaistilanne edellyttää Suomelta uudenlaista maahanmuuttopolitiikkaa sekä tehokkaampaa kotouttamiskoulutusta ja kotimaisten kielten opetusta. Erityisesti naisten kotoutuminen helpottaa koko perheen integroitumista yhteiskuntaan.
Maahanmuuttajan kielitaito ja aiempi koulutus on otettava huomioon nykyistä paremmin. Myös kielikoulutuksen laatuun ja saatavuuteen tulisi varata lisää rahaa.
Käytännön kielitaitoa heti
Kotouttamiskoulutukseen on jopa kahdeksan kuukauden jono, kielikoulutukseen pääsyä voi joutua odottamaan puoli vuotta. Käytännön kielitaitoa ja työelämäntietoutta tulisikin SAK:n mielestä opettaa jo turvapaikanhakuvaiheessa, ei odottaa oleskelulupaa.
Rasismin ja muukalaisvihan lietsomisen SAK tuomitsee jyrkästi ja edellyttää, että rasismi tuomitaan myös työpaikoilla.
Maahanmuuttajia ei saa jättää työelämän ulkopuolelle. Säällinen työ, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo kuuluvat kaikille huolimatta kansalaisuudesta tai maassaolon perusteesta.
uutiskirje 
