Päivähoitobisnes ketjuuntuu kovaa vauhtia. Ilman julkisen talouden panostusta yksityisen päivähoidon liikevaihdossa tuskin yllettäisiin kymmeniin miljooniin. Ja mitä huonommin kuntataloudella menee, sitä enemmän yksityiset yhtiöt valtaavat alaa päivähoidossa.
Kunnat tukevat yksityisiä päiväkoteja perheille myönnettävillä palveluseteleillä. Perhe voi myös hakea Kelalta yksityisen päivähoidon tukea. Moni kunta maksaa myös käynnistystukea päiväkodille.
Perhe maksaa yksityisestä hoidosta vain hoitomaksun, joka on päiväkodista ja kunnasta riippuen muutamasta kympistä sataan euroon julkisen hoidon maksua suurempi. Lopun maksaa veronmaksaja.
Yksityiset päiväkodit ovat täysin poliittisen kontrollin ulkopuolella.
Verovarat kiertävät pääomasijoittajille
Suomen suurin yksityinen varhaiskasvatuksen toimija on oululainen Touhula Varhaiskasvatus, joka on osa Coronariaa. Yrityksellä on noin 80 päiväkotia 30 eri kunnassa. Viime vuoden 16 miljoonan euron liikevaihdon odotetaan kasvavan tänä vuonna 38 miljoonaan. Coronarian ohella muita isoja toimijoita ovat Pilke Päiväkodit ja Suomen Tenava päiväkodit. Pilkkeen liikevaihdoksi ennustetaan tälle vuodelle noin 14 miljoonaa, Tenavan 12 miljoonaa.
Kaikkien kolmen ketjun taustalla on yksityisiä omistajia ja pääomasijoittajia. Pilkkeen pääomistaja on Palvelurahasto 1, jota hallinnoi Korona Invest. Sijoittajina ovat muun muassa Sitra ja eläkerahastoja.
Tenavan taustalla on norjalainen Norlandia, joka pyörittää päiväkoti-, potilashotelli- ja hoivakotitoimintaa Hollannissa, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Norlandian lisäksi Tenavan omistajina on suomalaisia yksityissijoittajia. Coronarian taustalla on suomalainen Cor Group, joka panostaa terveydenhuollon lisäksi mediaan ja palveluliiketoimintaan.
Maksetaan vaan
ei valvota
Kunnilla ei ole mahdollisuutta valvoa yksityisten päiväkotien toimintaa. Esimerkiksi Helsinki maksaa uusille päiväkodeille käynnistysavustusta, mutta toiminta on rahan myöntäjän kontrollin ulkopuolella. Varhaiskasvatuslautakunnan jäsen Petra Malin (vas.) kuvaa tilannetta merkilliseksi.
– Yksityiset päiväkodit ovat täysin poliittisen kontrollin ulkopuolella. Me emme tiedä kuinka vakaalla pohjalla päiväkodin toiminta on tai mihin kasvava pääoma menee. Päiväkoti saattaa ajautua konkurssiin tai sen voitot valuvat veroparatiisiyhtiöihin. Kaiken kaikkiaan yksityisen päivähoidon liikevaihdon kasvua
tuetaan poliittisella päätöksenteolla, mutta toimintaa ei kyetä valvomaan.
Laadun valvonnan puutteita korostaa myös Helsingin kaupungin lastentarhanopettajien varapääluottamusmies Ari-Jukka Luhtavaara.
– Siellä saattaa joku käydä kerran vuodessa keskustelemassa, mutta tarkka yhteiskunnallinen laadunseurantajärjestelmä puuttuu.
Alueet eriytyvät ja lapset eriarvoistuvat
Malinin mukaan Helsingissä näkyy yksityisen bisneksen tuoma eriarvoistuminen lasten ja perheiden välillä.
– Jo nyt on alueita, joilla asuvia lapsia hoidetaan yleisesti yksityisissä päivähoitopaikoissa. Toisilla alueilla taas lapset hoidetaan pelkästään julkisissa päiväkodeissa. Yksityinen bisnes valtaa alaa niissä kaupunginosissa, joissa asuu enemmän hyväosaisia. Toisaalta yksityinen päivähoito ei ainakaan tällä haavaa ole rikkaiden etuoikeus.
– On kuitenkin nähtävissä kehitys, jossa vauraus mahdollistaa valinnan. Pienituloiset perheet joutuvat miettimään yhä tarkemmin toimeentuloaan. Jos rahat ovat tiukalla, on yksityisen hoidon hinta liian kova ja perhe valitsee lapselle julkisen hoidon.
Päivähoitobisneksen suurin toimija Coronaria brändää päiväkoteja. Touhulat erikoistuvat liikuntaan ja Aarresaaret seikkailuun. Pilke-päiväkodeilla on painotuksia musiikkiin, kieliin, luonnontieteisiin ja matematiikkaan.
Luottamusmiehenä ja päiväkodin johtajana Ari-Jukka Luhtavaara tietää, miksi yksityinen päivähoito voi kehitellä brändejä ja tuottaa palvelua kunnallista päivähoitoa edullisemmin.
– Yksityiset päiväkodit eivät hoida erityistä tukea tarvitsevia lapsia, joten kustannukset lasta kohden ovat halvemmat. Monet myös rajaavat hoidon kolme ja yli kolmevuotiaille.
Hallitus lisää perheiden eriarvoisuutta
Petra Malinin mukaan hallituksen esitys subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta tarveperusteiseksi syventää kuilua lasten välillä ja vahvistaa eriarvoistumista.
– Ne lapset, joiden asuinalueella on paljon julkista päivähoitoa jäävät kotiin. Tietyillä alueilla lapset voivat käydä yksityisissä päiväkodeissa, jos vanhemmat kykenevät maksamaan, ennustaa Malin.
– Sosiaalisin perustein kokopäivähoitoon oikeutetut lapset sijoitetaan julkisiin päiväkoteihin. Syntyy mielikuvia hyvistä ja huonoista lastentarhoista, mikä johtaa koulumaailmasta tuttuun päiväkotishoppailuun.
Helsingin varhaiskasvatuslautakunta on ottanut kielteisen kannan subjektiivisen päivähoito-oikeuden kumoamiseen.
– Esitys ei ole lapsen edun mukainen. Sosiaalisin perustein tapahtuva päivähoitotarpeen arviointi tarkoittaa helposti sitä, että lapsi perheineen leimautuu jollain tavalla ongelmalliseksi, Malin summaa.
Hallituksen esityksen perusteet ovat taloudelliset. Säästöt ovat mitättömiä tai niitä ei synny.
– Muutos on tarpeeton hallinnollinen kikka. Esimerkiksi Helsingissä säästön arvioidaan olevan kolme miljoonaa eli kärpäsen verran varhaiskasvatuksen 400 miljoonan talousarviobudjetista. Muutos lisää hallinnollisia kuluja, sitä varten tarvitaan lisää henkilökuntaa ja sähköinen järjestelmä, Malin summaa.
uutiskirje 
