Espoolaisen Ruusutorpan koulun opettaja Ahmed Mohamed joutui Suomeen saavuttuaan viettämään vastaanottokeskuksessa 1,5 vuotta. Se oli hyvin turhauttavaa.
– Sellainen tappaa motivaation. Kielenopetusta pitäisi saada heti, Mohamed esittää.
Samalla linjalla on Opetusalan ammattijärjestö OAJ, joka julkaisi maanantaina 9-kohtaisen oppaan maahanmuuttajien kotouttamiseksi. Opasta laadittaessa ei arvattu, että viime maanantaihin mennessä Suomesta olisi hakenut turvapaikkaa jo 22 885 ihmistä.
OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen mukaan turvapaikanhakijat on saatava nopeasti kotouttamiskoulutukseen. Se tarkoittaa paitsi suomen tai ruotsin opetusta, myös kulttuurin opetusta ja ammattiopintoja.
– Joukossa on päteviä ammattilaisia, jotka tarvitsevat vain hieman ammattiopetusta, mutta ennen muuta kielenopetusta.
Aikuisopettajat kieltä opettamaan
Luukkaisen mielestä Suomi hukkaa koulutusta, kun jo aiemmin maahamme saapuneille korkeakoulutetuille henkilöille ei ole muuta työtä tarjottavana kuin siivousta ja kuljetusta.
Vastaisten virheiden välttämiseksi OAJ esittää, että turvapaikan hakijoiden kielikoulutus käynnistettäisiin työttömänä olevien aikuisopettajien voimin. Työtä on vailla joka neljäs aikuisopettaja.
– He voisivat hankkia tarvittavan pätevyyden opetuksen ohessa, jos sellaista ei ennestään olisi, Luukkainen esittää.
– Nyt maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksen järjestää TE-keskus kilpailuttamalla, mutta kukaan ei valvo opetuksen laatua. Olisi parempi, että koulutuksen järjestäisivät oppilaitokset.
Kotouttamiskoulutus tulisi OAJ:n mukaan siirtää opetus- ja kulttuuriministeriöön osaksi ammatillista aikuiskoulutusta.
Kielitaito koulusta ja kavereilta
Ruusutorpan koulun oppilaat Albina Klinaku ja Kaleab Selassie aikovat kummatkin jatkaa lukioon. 7-luokkalainen Klinaku on syntynyt Suomessa, hänen vanhempansa saapuivat Albaniasta. Ensi vuonna lukion aloittava Selassie tuli Etiopiasta perheineen Suomeen kuusi vuotta sitten.
Klinaku opiskeli vielä ala-asteella suomea tuetusti, ns. S2-kielenä, joka on tarkoitettu niille, joiden äidinkieli ei ole suomi.
– Yläasteella siirryin lukemaan suomea pääkielenä, kun opettajat sanoivat, että opin suomea siellä paremmin.
Selassie on opiskellut suomea koko ajan kakkoskielenä, mutta kaikki muut aineet hän on oppinut samassa luokassa muiden kanssa.
– Historian ja maantiedon kanssa oli vähän hankalaa 7. luokalla, mutta sain tukiopetusta ja se auttoi.
Yksin koulu ei riitä kielen oppimiseen. Selassie kertoo, että iso apu tuli kavereilta.
– Suomea oppii kavereiden kanssa puhumalla ja elokuvista ja mediasta. Neljä vuotta siihen meni.
Valmistava opetus kuntoon
Ruusutorpan koulussa opetetaan 10 äidinkieltä suomen lisäksi. Rehtori Aaro Partanen kertoo, että oppilaat puhuvat 30 eri kieltä. Yleisimmät ovat somali, arabi, farsi, dari, kurdi, venäjä ja viro. Koululla on lapsia esikoulusta yläasteeseen.
Valmistavaa opetusta annetaan kaikenikäisille maahanmuuttajalapsille. Sillä varmistetaan, että lapsi saa riittävät valmiudet peruskoulun tai 2. asteen koulutuksen aloittamiseen.
Valmistava opettaja Riitta Sundberg kertoo, että esikoulussa suomea opetetaan paitsi puhumalla myös lauluin ja leikein.
– Leikkiessä lapsi on mukana muiden lasten kanssa. Ensin leikin säännöt opetetaan puhumalla, piirtämällä ja tukiviittomilla. Myös ilmeet ja eleet auttavat lasta ymmärtämään, mistä on kysymys.
OAJ vaatii valmistavaa opetusta kaikkiin kuntiin. Valtion tulisi ohjata siihen riittävä rahoitus.
Kuva: UP/Birgitta SuorsaKuva: UP/Birgitta Suorsa
uutiskirje 
