Professori Sixten Korkman varoittaa hallitusta hutiloinnista talouspolitiikassa ja uudistusten valmistelussa. Hän kehottaa hallitusta sopuun työmarkkinajärjestöjen kanssa. (TV Uutiset 25.10.) Hän ei valita valitusta linjasta ja pitää hallituksen finanssipoliittista linjaa siedettävänä.
Kiinnostava on professorin ja valtakunnan talousviisaan aseman saaneen Korkmanin tulkinta, että jotkut pitävät jopa toivottavana hallituksen ja järjestöjen välistä yhteenottoa. Rakenteet halutaan kerta kaikkiaan pistää uusiksi.
Väistämättä tämä on tullut mieleen. Kaikki eivät halua sopua, vaan kertarytinää. Korporaatioista halutaan eroon ja kaikki valta hallitukselle. Hallituksen valtaahan on kasvatettu viimeisten parin vuosikymmenen aikana kaventamalla opposition ja presidentin valtaa.
Hallitus rakentanut yhteenottoa
Monet hallituksen toimista ovat johtaneet hallituksen ja ay-liikkeen yhteenottoon. Ensimmäinen yhteenotto tapahtui jo ennen hallituksen muodostamista, kun yhteiskuntasopimus kaatui hallituksen sanelupolitiikkaan.
Toinen iso askel hanskata ay-liikkeen toimintaa oli pakkolait. Hallitus etsi kaikki mahdolliset aukot, joista se voisi siirtää kolmikantaan kuuluneita asioita hallituksen tontille.
Tässä jos missä tapahtui pahanlaatuista hutilointia. Pakkolakipuheet paljastivat hallituksen tietämättömyyden ja osaamattomuuden työmarkkina-asioissa. Lomakorvausten leikkaaminen on hyvä esimerkki.
Työmarkkinaosaaminen puuttuu
Nykyisellä hallituksella – eikä varsinkaan sen keskeisillä ministereillä – ole asiantuntemusta työmarkkinoiden toiminnasta. Myös asenteellisesti hallituspuolueiden puheenjohtajat ovat kaukana sopimusyhteiskunta-ajattelusta.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on yritys- ja sijoitustoiminnassa menestynyt entinen yritysjohtaja, joka halusi pistää kuntoon Oy Suomi Ab:n sadassa päivässä ymmärtämättä, että prosessikaaviot sopivat huonosti demokratiaan.
Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) julisti jo ennen eduskuntavaaleja sopimisen ajan olevan ohitse. Tästä hän nyt ollut hiljaa tuskin haluten muistaa puheitaan.
Ulkoministeri Timo Soini (ps.) on tee se itse -mies, joka luottaa yksilön kykyyn pärjätä omillaan.
Hallituksella onkin vahva ideologinen eetos, jossa yrittäjyys ja yksilön vapaus valita on keskiössä. Tämä runttaa sosiaalisen eetoksen, jota toki kaikista näistä puolueista löytyy.
Suurtyönantajilla ei valittamista
Työmarkkinaosapuolista työnantajilla ei ole syytä valittaa hallituksen toimista. Hallituksen esitykset kaatuneeseen yhteiskuntasopimukseen olivat monissa asioissa suoraan Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kynästä.
EK näkee Kari Häkämiehen (kok.) johdolla omien tavoitteidensa kannalta tulleen oikean hetken. Hallituksessa ei ole yhtään vasemmistolaista puoluetta ajamassa työntekijöiden oikeuksia. Perussuomalaiset ratsastivat vaalivoittoon nostattamalla mielikuvaa työväenpuolueena.
Kupla puhkesi muutamassa kuukaudessa. Osaaminen työntekijöiden asioiden ajamiseen on ohut. Perussuomalaiset ajavat ryhdikkäästi hallituksen työntekijöihin kohdentamia leikkauksia.
Ay-liike saa kiittää hallitusta, että sen maine työpaikoilla on todennäköisesti parantunut. Jäsenet ovat ainakin on saaneet vahvistusta ja vastinetta jäsenmaksuilleen.
Yli-innokkaasti aloittanut hallitus hetteikössä
Yli-innokkaasti aloittanut hallitus on ajautunut hetteikköön. Hallituksen sisällä on moneen suuntaan meneviä näkemyksiä sotesta, turvapaikanhakijoista ja monista muista asioista.
Perussuomalaisia repivät riidat eivät tukevoita hallituksen toimintakykyä. Myös kannatuslukujen raju lasku syö uskottavuutta ja energiaa hallitustyöltä.
Korkman ennusti TV uutisten haastattelussa hallituksen häviävän seuraavat vaalit. Tämä oli suorasukaista puhetta taloustutkijalta.
Pohjaa tälle väitteelle löytyy viimeisimmistä mielipidemittauksista, joissa hallitus puolueen kannatus on painunut jo alle 50 prosentin.
uutiskirje 
