Yliopistoväki on perusteellisesti suivaantunut opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen paimenkirjeestä, jossa tämä syyttää korkeakouluja tehottomuudesta. ”Kansainvälinen vertailu osoittaa, että resurssien puute ei ole keskeinen ongelmamme, vaan niiden tehoton hyödyntäminen. Saamme samalle rahalle vähemmän vastinetta yhteiskunnan hyödyksi kuin tärkeimmät verrokkimaamme”, ministeri kirjoitti avoimessa kirjeessään.
Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton mielestä yliopistolaiset pitävät kirjettä loukkaavana.
– Patistamiskirjeen sävy tuntuu sellaiselta, että ministeri ei tunne eikä arvosta yliopistolaisten työtä. Esimerkiksi professorit paiskivat töitä vuodessa noin 2 200 tuntia, kun virallinen kokonaistyöaika on 1 600 tuntia. Opetus- ja tutkimushenkilöstö tekee töitä keskimäärin noin 2 000 tuntia, toteaa Professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämeri.
– Vaatimus kierrosten lisäämisestä tuntuu pahalta, koska yliopistolaisten työsuhteet ovat katkolla. Opetus- ja tutkimushenkilöstöstä 50 prosenttia on määräaikaisissa työsuhteissa. Lisäksi monissa yliopistoissa käydään paraikaa väen vähentämiseen vieviä yt-neuvotteluja. Patistamiskirje tuntuu tässä tilanteessa varsin ikävältä viestiltä, lisää Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen.
Rahoitus jäljessä ja lisää leikkauksia tulossa
Liittojen mukaan Suomi jää koko ajan jälkeen keskeisistä kilpailijamaista julkisen tutkimusrahoituksen osuudessa. Silti ministeri ei näe tällä vaikutusta tuloksiin. Valtion suoran perusrahoituksen osuus tutkimukselle on 44 prosenttia, kun se on tiedevertailuissa paremmin pärjäävissä Sveitsissä 68 prosenttia, Tanskassa 57 prosenttia ja Alankomaissa 78 prosenttia.
T&K-rahoituksen BKT-osuus on kutistunut kymmenessä vuodessa 4,1 prosentista 3,6 prosenttiin ja opetusministeriön omassa ensi vuoden talousarvioesityksessä sen suunnitellaan laskevan 3,1 prosenttiin.
Tällä hallituskaudella yliopistoilta viedään noin 200 miljoonaa euroa. Lisäksi Tekes-rahoituksen leikkaus kaventaa tutkimusrahoitusta 102 miljoonalla eurolla.
Mustaa valkoiseksi
– Grahn-Laasonen toteaa kirjeensä alussa, että vaikeista ajoista päästää yli osaamiseen panostamalla, mutta hallitus ei sitä budjettileikkauksillaan suinkaan tee. Kirjeessä halutaan väittää mustaa valkoiseksi. Rahat pois ja huipulle -yhtälö ei vaan toimi, liitot painottavat.
Minnesotan yliopistossa toimiva professori Juhana Aunesluoma vertaili yliopistoaan suomalaisiin ja piti suomalaisia yliopistoja ovat uskomattoman tehokkaita verrattuna amerikkalaisiin.
”Minnesotan yliopisto (UMN) on monella tapaa hyvä vertailukohta Helsingin yliopistolle. Tai oikeastaan sellaiselle kokoonpanolle, jossa olisivat mukana HY, Aalto ja Taideyliopisto. Valtionyliopisto UMN pitää sisällään kaikki nämä alat. Opiskelijoita on hieman yli 50 000. Kansainvälisissä rankingeissa UMN on joissakin HY:tä edellä, joissakin jäljessä. UMN:n vuosibudjetti on noin 3,6 miljardia dollaria. Eli suunnilleen saman verran kuin Suomessa kaikkien yliopistojen rahoitus yhteensä.”
Professori Heikki Patomäki vastasi omassa avoimessa kirjeessään. että viime kädessä kyse on julkisen talouden säästöistä.
– Jos annettuna tavoitteena on leikata julkisista menoista, on tietysti parempi uskotella itselle, että on olemassa joitakin hallinnollisia kikkoja, joilla saadaan nopeasti lisää ”laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta”. Mikään evidenssi ei kuitenkaan te väitettä, että aiemmat vastaavat hallinnolliset muutokset olisivat tuoneet lisää tehokkuutta tai laatua.
lehti 