Poliisin tietoon tullut viharikollisuus väheni viime vuonna hieman edellisestä. Vuonna 2014 kirjattiin 822 rikosilmoitusta, jotka luokiteltiin epäillyiksi viharikoksiksi Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksessa. Vuonna 2013 viharikospäilyjä oli 833. Vähennystä oli 1,3 prosenttia.
Vuonna viharikoksia tehtiin 732.
Edellisvuosien tapaan suurin osa vuoden 2014 rikosilmoituksista sisälsi rasistisia piirteitä, ja yleisin rikosnimike oli pahoinpitely.
Epäiltyjen viharikosten määrää on seurattu nykyisessä laajuudessaan Poliisiammattikorkeakoulussa vuodesta 2008 lähtien. Viharikokset tilastoidaan poliisin valtakunnallisten rikosilmoitustietojen perusteella.
Rasistiset rikokset ennallaan
Epäiltyjen rasististen rikosten määrä väheni hieman vuoteen 2013 verrattuna. Vuonna 2014 poliisi kirjasi 678 epäiltyä rasistista rikosta, kun vuonna 2013 niitä oli 710. Epäiltyjen rasististen rikosten määrä on kuitenkin pysynyt suhteellisen vakaana vuosina 2008–2014.
Eniten rasistisiksi epäiltyjä rikoksia kohdistui somaleihin. Rasistisista rikoksista epäillyistä 438 eli 70 prosenttia on syntynyt Suomessa. 33:n syntymämaa oli Somalia.
Vammaisuuteen perustuvien epäiltyjen viharikosten määrä yli kaksinkertaistui vuoteen 2013 verrattuna. Myös seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät epäillyt viharikokset kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2014 epäiltyjä seksuaaliseen suuntautumiseen liittyviä viharikoksia oli yhdeksän edellisvuotta enemmän.
Ensimmäinen vihamotiivin sisältävä murha
Poliisiammattikorkeakoulun vuoden 2014 viharikosselvityksessä ilmeni ensimmäinen epäilty vihamotiivin sisältävä murha. Tekijänä oli etniseen vähemmistöön kuuluva henkilö ja uhrina kantaväestöön kuuluva henkilö, ja epäilty vihamotiivi oli rasistinen.
Ensimmäinen epäilty vihamotiivin sisältämä henkirikos tuli poliisin tietoon vuonna 2012. Tuolloin nimikkeenä oli tappo, ja viharikosta epäiltiin uskontoon perustuen.
– Vaikka kyseessä ovat ensimmäiset poliisin tietoon tulleet vihamotiivin sisältävät henkirikokset, ilmiöstä ei vielä voi puhua. Yksittäistapaukset eivät tilastollisesti osoita, että väkivalta olisi lisääntynyt tai vakavoitunut epäillyissä viharikoksissa, huomauttaa tutkija Tero Tihveräinen Poliisiammattikorkeakoulusta.
lehti 