Verohallinnon verkkopalvelu paljastaisi harmaat yritykset

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Verohallinto on tehnyt digitalisaatioehdotuksen ja esittänyt uuden julkisen palvelun avaamista. Tavoitteena on kaikille avoin portaali internetissä, joka kertoo yritysten velvoitteiden hoitamisesta reaaliaikaista tietoa.

Avoimuutta julkisissa hankinnoissa voidaan lisätä säätämällä hankintoja tekeville tietojen saantioikeus salassa pidettäviin tietoihin tai toteuttamalla julkinen portaali, jossa näkyvät riittävät tiedot yritysten velvoitteiden hoitamisesta. Nämä ovat kaksi vaihtoehtoa.

Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön päällikkö Janne Marttinen pitää julkista portaalia velvoitteiden hoitamisesta vaikutukseltaan ehdottomasti kattavampana ja merkityksellisempänä kuin pelkästään tiedonsaantioikeutta julkisia hankintoja toteuttaville.

– Yrityksille palvelu olisi hyödyllinen tilaajavastuulain takia, koska tilaajat voisivat tarkistaa tilaajavastuulain edellyttämät tiedot velvoitteiden hoitamisesta julkisesta palvelusta. Nykyisin yritykset toimittavat tiedot itse. Uusi palvelu siis vähentäisi merkittävästi yrityksien hallinnollista taakkaa.

Karsii merkittävästi harmaata taloutta

Portaalin toteutuminen helpottaisi merkittävästi myös harmaan talouden torjuntaa kysynnän kohdistuessa lakisääteiset velvoitteet hoitaville yrityksille. Verotukseen, tullin perimiin maksuihin, työttömyys- ja tapaturmavakuuttamiseen ja eläkkeisiin liittyvät velvoitteiden hoitoa kuvaavat tiedot löytyisivät yhdestä portaalista, jos Verohallinnon digiehdotus etenisi.

– Tämä tarkoittaisi sitä, että yritysten lakisääteisten velvoitteiden hoitaminen tehtäisiin helpoksi yhdestä portaalista, toteaa Marttinen.

Verohallinto teki ehdotuksensa hallituksen digitalisaation kehittämishankkeeksi. Ne ovat arvioitavana ja toistaiseksi ei ole tietoa Verohallinnon esityksen etenemisestä.

– Uusi palvelu mahdollistaisi yritysten tietojen tarkistamisen aika hienolla tavalla. Näkyvyys hankintoja tekeville on nykyisellään heikko. Tämä voisi olla ratkaisu tähän kysymykseen.

Julkisia hankintoja 33 miljardilla

Julkisia hankintoja tekeviä tahoja on runsaasti, ja julkisia tavara- ja palveluostoja tehdään noin 33 miljardia euroa vuodessa. Näistä kunnat, kuntayhtymät ja valtiot tekevät merkittävimmän osan.

Erityisen paljon portaalista hyötyisivätkin julkisia ostoja tekevät hankintayksiköt. Se hyödyttäisi myös yrityksiä merkittävästi.

– Yritykset voisivat selvittää tilaajavastuulain edellyttämien velvoitteiden hoitamista. Niiden hallinnollinen taakka kevenisi huomattavasti. Yritysten ei tarvitsi todistella toisilleen, vaan tilaaja voisi katsoa tiedot rekisteristä ennen hankintaa ja hankinnan toteuttamisen aikana, Janne Marttinen toteaa.

Myös kansalaiset voisivat hankkia tietoa yrityksistä remontteja ja muita palveluja tilatessaan.

Tietojen saannin julkisuutta muutettava

Verohallinto voisi toteuttaa avoimen portaalin tämän hallituskauden aikana vuoteen 2018 mennessä. Yritysten velvoitteiden hoitoa koskevat verotustiedot ovat pääsääntöisesti salassa pidettäviä tietoja.

Hanke vaatiikin kansallisen lainsäädännön muuttamista, jotta tiedot saadaan julkisiksi. Palvelu koskee yritys- ja elinkeinotoimintaa, mutta ei muita veronmaksajia.

Yritysjohtajien ja muiden yrityksissä toimivien henkilökohtaiset verovelat tai muuta velvoitteiden hoitamatta jättämiset eivät portaalissa näkyisi.

Helsinki ei pääse kiinni veronkiertäjiin

Salaisiksi jäävät tiedot estävät kuntien ja muiden julkisyhteisöjen harmaan talouden torjuntaa. Helsingin kaupunki menettää 50 – 60 miljoonaa euroa harmaan talouden vuoksi.

Julkisia hankintoja tekevillä hankintayksiköillä ei ole pääsääntöisesti yritysten tietojen saantioikeutta. Valtaosa verotiedoista on lakisääteisesti salattavia, mikä estää kaupunkien hankintayksikköjen tiedonsaannin sekä palveluja ja muita hankintoja tuottavien yritysten valvonnan.

Verotietojen lisäksi harmaan talouden seurannan kannalta ovat merkittäviä tullin perimät maksut sekä työttömyys- ja tapaturmavakuuttamiseen ja eläkkeisiin liittyvien velvoitteiden hoitaminen.

Vuodesta 2011 harmaan talouden torjuntaa toteuttanut Helsingin kaupunki ei saa tietoja yksittäisistä yrityksistä. Samana vuonna kaupunki esitti valtiovarainministeriölle yritystietojen lainsäädännön muuttamista tietojen saamiseksi. Se toisti esityksen myös hankintalainsäädännön uudistamisesta antamassaan lausunnossa tämän vuoden kesäkuussa.

Verovelkoja, konkurssivaiheita, ilmoitusten laiminlyöntiä

Kaupunki saa raportin verohallinnolta vain verojaan ja velvoitteitaan kiertävien yritysten lukumäärästä. Toinen ongelma on, että tiedot tulevat pitkällä viiveellä. Myös verohallinnon analyysitieto on vähentynyt resurssien vähenemisen myötä.

Kaupungin saamista tilastoista näkee muun muassa, että onko yrityksillä verovelkaa yli 10 000 euroa tai ilmoittamatta jääneitä arvonlisäveroja. Raportista selviää myös yritysten määrä, jotka ovat ilmoittaneet kaupungin kanssa tehtyä sopimusta vähemmän liiketoimintaa.

Myös tieto konkurssitilasta selviää. Tämä on erittäin hälyttävä tieto, koska rauenneisiin konkursseihin liittyy usein väärinkäytöksiä. Konkurssimenettelyssä olevia yrityksiä löytyi kahdeksan viime vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Samaan aikaan verohallinto otti 165 yritystä tarkempaan tarkasteluun 1 655 yrityksestä, joiden kanssa kaupungin virastot, liikelaitokset tai tytäryhtiöt tekivät yhteistyötä.

Yritysten nimiä kaupunki ei saa siinäkään tapauksessa, vaikka tarkemmassa verotarkastuksessa löytyisi puutteita tai huomautettavaa. Nykyisen lainsäädännön puitteissa harmaan talouden torjuntaa ei voida juuri tehostaa.

Harmaata taloutta kyllä, mutta vähemmän

Verohallinnon selvityksen mukaan Helsingin kaupungin harmaan talouden torjuntaohjelma on ohjannut hankintoja velvoitteensa hoitaneille yritykselle. Siten toiminta on osittain tiedonsaannin puutteista huolimatta ajanut asiaansa.

Verohallinnon Harmaan talouden torjuntayksikön selvityksen mukaan yritykset, joilla oli myyntiä Helsingin kaupungille näyttävät olevan hieman kannattavampia ja vakavaraisempia. Kaupungin hankinnat tukevat yritysten taloutta ja parantavat taloudellista tulosta.

Myös verovelat olivat alhaisempia kuin yrityksillä, jotka eivät myy kaupungille. Helsingin kaupungille myyvillä yrityksillä oli verovelkoja 5,3 miljoonaa euroa vuonna 2013. Myös pimeitä työntekijöitä löytyi.

Harmaan talouden rötökset keskittyivät yrityksiin, joiden suhde kaupunkiin oli keskimääräistä lyhyempi. Harmaan talouden tapauksista lähes puolet oli rakennustoiminnassa tai talonrakentamisessa.

Yritysten ja niiden taustahenkilöiden veroveloilla ja konkursseilla oli tilastollinen yhteys. Kaupungilla ei ole juuri mahdollisuuksia selvittää myöskään yritysjohtoon tai lähipiiriin kuuluvien taustoja.

Yrityksistä löytyi henkilöitä, joilla oli liiketoimintakieltoja, ulosotto- ja verovelkoja sekä konkurssiriskejä. Näiden henkilöiden selvittäminen edellyttäisi lainmuutosta.