Harmaa talous Helsingissä saa kukoistaa torjuntayrityksistä huolimatta. Lainsäädäntö estää todellisen puuttumisen.
Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö on tehnyt kaupungin yhteistyökumppaniyrityksistä selvityksen. Se on avartavaa ja ärsyttävää luettavaa.
Se kertoo suuren joukon lukuja, jotka paljastavat monen asian olevan pielessä yrityksissä, joilta kaupunki on hankkinut palveluja tai tavaraa. Ärsyttävää on, että tänä vuonna valmistunut raportti kertoo vuosista 2008–2013.
Menneen talven lumia siis? Ei suinkaan. Verotuloja arvioidaan katoavan noin 50–60 miljoonaa Helsingiltä edelleen. Tämä on saman verran kuin olisi tarvittu lisärahaa ensi vuoden budjettiin.
Ärsyttävää on, että harmaasta kuplasta ei saa kiinni, ei media eivätkä päättäjät. Filunkiyritysten nimet jäävät lainsäädännön vuoksi pimentoon.
Verohallituksen esitys avoimen portaalin avaamisesta olisi toteutuessaan loistavaa julkisten, mutta myös yksityisten ihmisten palvelujen hankintojen kannalta. Portaalista voisi tarkistaa, miten yritykset ovat hoitaneet velvoitteensa.
Asiasta päätetään ensi vuoden tammikuussa. Rahaa on jaossa vain 100 miljoonaa. Kilpailu digitaalisuuden edistämisrahoista on kova. Verohallinnon esitys olisi kustannustehokas: yksin Helsinki voisi saada kymmeniä miljoonia lisätuloja.
Digihankkeet ovat kuntaministeri Anu Vehviläisen (kesk.) ja liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) vastuulla. Luulisi ministereillä olevan intohimoja ajaa hanketta. Avoimuus toisi silkkaa rahaa kuntien ja valtion kassaan.
uutiskirje 
