Levämäärät ja maalta tuleva fosforikuormitus ovat vähentyneet Suomenlahdella kymmenen viime vuoden aikana. Itämeren pääaltaalta työntyvät ravinteet sekä hapeton pohjanläheinen vesi kuitenkin hidastavat Suomenlahden toipumista pitkäaikaisesta kuormituksesta.
Nämä tiedot käyvät ilmi Suomen, Viron ja Venäjän Suomenlahti-vuoden 2014 puitteissa tehdystä laajasta yhteisestä tutkimuksesta ja seurannasta.
Teemavuonna kerättiin yhteiseen tietokantaan Suomen, Venäjän ja Viron Suomenlahdella tekemät vedenlaadun mittaukset yli 15 vuoden ajalta, kertoo Suomen ympäristökeskus (SYKE) tiedotteessaan.
Itämeren syvänteiden happiolot ovat huonontuneet.
Tietokannassa on tietoa esimerkiksi happipitoisuudesta, ravinteista ja levän määrää kuvaavasta a-klorofyllistä yhteensä 55 mittauspisteeltä.
Idässä tilanne parantunut
– Levämäärien väheneminen johtuu suurelta osin tuuliolojen vaihtelusta, mikä virtausten kautta säätelee ravinteiden kiertoa meressä. Lisäksi ravinnekuormituksen pieneneminen on vaikuttanut levien vähenemiseen, kertoo SYKE:n erikoistutkija Mika Raateoja.
– Ulkoisen kuormituksen väheneminen näkyy Suomenlahden itäosissa, jossa merkittävimmät päästövähennykset on tehty ja jossa Itämeren pääaltaan vaikutus on pienempi kuin läntisellä Suomenlahdella.
Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus on vähentynyt merkittävästi vuosina 2004–2015 erityisesti Pietarin yhdyskuntajätevesien käsittelyn uudistusohjelman kautta. Toinen merkittävä kuormitusvähennys on Laukaanjoen kautta tulleen lannoitetehtaan fosforipäästön saanti hallintaan keväällä 2012
Happiolot hidastavat toipumista
Koko Suomenlahden tilan paranemista on kuitenkin hidastanut Itämeren pääaltaan tilanne. Itämeren syvänteiden happiolot ovat huonontuneet ja fosforivarastot kasvaneet 1990-luvun loppupuolelta alkaen.
Tätä hapetonta ja fosforipitoista vettä tunkeutuu ajoittain Suomenlahdelle, ja se vaikuttaa Suomenlahden tilaan merkittävästi.
– Itämeren pääaltaalta työntyvien ravinteiden vaikutus koko Suomenlahden tilaan on aiemmin arvioitua suurempi, kuvaa Raateoja.
Yhteinen tietokanta
Suomen, Viron ja Venäjän yhdistetyn tutkimus- ja seurantatiedon pohjalta annetaan myös toimenpidesuosituksia, jotka on kohdistettu juuri Suomenlahdelle.
Suositukset koskevat perinteisiä aiheita kuten rehevöitymisen torjumista ja meriliikenteen riskien minimoimista, sekä uudempia haasteita kuten haitallisten aineiden, lääkeaineiden ja mikromuovin lähteiden ja vähentämiskeinojen selvittämistä.
– Yhteisen tietokannan perusteella olemme voineet tehdä Suomenlahdesta aikaisempaa kattavamman tila-arvion, joka huomioi sen erityispiirteet, kertoo Suomenlahti-vuoden 2014 projektikoordinaattori Kai Myrberg SYKEstä.
– Oleellista on, että tietokannasta löytyy kattavasti myös Venäjän aluevesillä tehdyt mittaukset. Niitä on ollut aiemmin käytössämme vain satunnaisesti.
uutiskirje 
