Tieteentekijöiden liitto valitsee vuosittain tieteenteon esteen. Tänä vuonna nimitys annettiin pääministeri Juha Sipilän hallituksen yliopistoja ja tutkimusta kurjistaville toimenpiteille.
Valinnan perusteena liitto esittää kolme pointtia.
Ensimmäinen pointti: Yliopisto- ja tutkimusrahoituksen jättileikkaukset.
Hallituskauden aikana yliopistoilta ja tutkimukselta viedään yhteensä noin 500 miljoonaa euroa. Yliopistoindeksi aiotaan jäädyttää koko hallituskaudeksi. Tilannetta pahentaa vielä Tekesin tutkimusrahoitukseen tehtävä 100 miljoonan leikkaus.
– Hallitus pitää kynsin hampain kiinni yliopisto- ja tutkimusrahoituksen leikkauksista, vaikka aika monista esityksistään se on jo joustanut tai luopunut kokonaan. Näin siitä huolimatta, että koulutus- ja tutkimussektorin leikkauksia on alusta saakka arvosteltu eniten. Myös ekonomistit ovat varsin yksimielisiä siitä, että tutkimusrahoituksen leikkaukset ovat tässä tilanteessa vahingollisia, Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen toteaa.
Rahoituksen jättileikkausten myötä tieteentekijöiden työttömyys pahenee koko ajan. Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yt-neuvottelut uhkaavat hävittää pääkaupunkiseudulta 1 500 yliopistotyöpaikkaa. Yt-neuvotteluja on käyty tai käydään myös Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, Vaasan yliopistossa, mahdollisesti ne alkavat myös Åbo Akademissa.
Akavan keräämien tietojen mukaan tutkijakoulutuksen saaneiden työttömyyskaudet ovat pidempiä kuin muiden koulutusasteiden työttömillä.
Perustutkimuskin hyötyajatteluun
Toinen pointti: Ymmärtämättömyys perustutkimusta kohtaan.
Liiton mukaan hallituksen piirissä ryhdytään arvioimaan laatukriteereitä perustutkimukselle. Tämän on todennut elinkeinoministeri Olli Rehn Yle-uutisissa 12.11.
Tieteentekijöiden liiton mielestä tämä herättää pelon siitä, että hallitus ei ymmärrä perustutkimuksen luonnetta. Hallituksen puheissa korostuu muutenkin välittömän hyödyn tavoittelu, kaupallistamisvaatimukset ja valtio-ohjailu.
– Tutkimuksella on avainrooli innovaatiotaloudessa, mutta tuotteita ja liikevoittoja on helpompi tehdä yliopistojen ympärille syntyneissä firmoissa kuin yliopistojen sisällä. Nyt hyötyajatteluun on ympätty ilmeisesti myös perustutkimus, jonka lyhyen aikavälin hyödyistä nimenomaan ei voi sanoa mitään varmaa. Kun vielä sisällöllistä poliittista ohjausta lisätään, ollaan luomassa jo kansainvälisestikin melko erikoista tutkimusjärjestelmää, Koikkalainen ihmettelee.
Arvostus puuttuu
Kolmas pointti: Halveeraava kielenkäyttö tieteentekijöistä.
Lausahdukset ”On kolme syytä olla professori – kesä-, heinä- ja elokuu”, ”Mieluummin kuuntelen virkamiehiä kuin dosentteja”, ”Niukkuus lisää luovuutta” sekä opetusministerin patistuskirjeen sävy ovat osoituksia siitä, että tieteentekijöitä ja tutkittua tietoa ei arvosteta.
– Yliopistolaisten jaksaminen ja tulevaisuudenusko ovat jo riittävän kovalla koetuksella. Epävarmuuden lietsomisen sijasta hallituksen tulee palauttaa luottamus siihen, että päätöksenteko ja yhteiskunnan kehittäminen perustuvat vankkaan tietopohjaan. Tieteentekijät haluavat olla edistämässä tätä yhteistä hanketta, Koikkalainen vakuuttaa.
uutiskirje 
