Pakkolait kasvattavat palkkaeroja ja kohdentuvat eriarvoisesti julkisen ja yksityisen työelämän naisiin. Naiset maksavat miehiä suuremman hinnan, jos pakkolait toteutuvat.
Hallitus on ohittanut huitaisten pakkolakien vaikutusten arvioinnin sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Vain harva lausunnonantajakaan ottaa suoraan tähän kantaa. SAK, STTK ja Akava huomauttavat, että sukupuolivaikutusten arviointia ei ole tehty lainkaan.
Toista mieltä on sosiaali- ja terveysministeriö (STM). Sen mukaan hallitus on tehnyt vaikutusarviot sukupuolinäkökulmasta, ja esityksillä on selkeitä vaikutuksia tasa-arvoon. Työehtojen heikennykset kohdistuvat muita useammin naisiin.
Vuosiloman leikkaukset kohdistuvat suhteellisesti yksipuolisesti naisiin ja kasvattavat merkittävästi naisten ja miesten välisiä palkkaeroja.
Pitkän uran tehneiltä naisilta leikataan lomaa
Hallituksen esitys leikata vuosilomia kohdistuu pitkän uran julkisella sektorilla tehneisiin naisiin. Vuosiloma rajoitetaan kuuteen viikkoon, lomaltapaluuraha säädettäisiin laissa ja sille asetettaisiin maksimimäärä.
Professori Niklas Bruun Hankenilta arvioi pakkolaeista antamassaan lausunnossa vuosilomaoikeuden rajoittamisen ”viittaavan vahvasti” siihen, että esitys on perustuslain vastainen ja rikkoo useita kansainvälisiä sopimuksia.
Hän perustelee tätä sillä, että vuosiloman leikkaukset kohdistuvat suhteellisesti yksipuolisesti naisiin ja kasvattavat merkittävästi naisten ja miesten välisiä palkkaeroja.
Myös ay-keskusjärjestöt pitävät vuosilomien leikkaamista sukupuolivaikutuksiltaan merkittävimpänä. Julkisella sektorilla on matalaa palkkatasoa kompensoitu muita pidemmillä lomilla.
Etenkin lomaleikkaus kolahtaa kunnissa työskenteleviin naisiin. Se koskee 263 000 kuntatyöntekijää ja 52 000:ta valtiolla työskentelevää. Yksityisellä puolella loma lyhenee 30 000 työntekijällä. Kaikkiaan noin 354 000 työntekijältä leikataan lomaa. Enemmistö heistä on naisia.
Naiset maksavat enemmän sairastamisestaan
Useissa pakkolaeista annetuista lausunnoissa huomautetaan, että naiset joutuvat miehiä useammin lyhyelle sairauslomalle. Yleinen arvio on se, että ensimmäisen sairauspäivän karenssi ja sairausajan palkan alentaminen lisäävät sairaana työssä käyntiä.
Naisilla on keskimäärin 10 ja miehillä kahdeksan päivää sairauslomia vuodessa. Lomarahojen ja sairauspalkan leikkaaminen yhdistettynä työajan pidentymiseen loppiaisella ja helatorstailla johtaa pahimmillaan 8 prosentin palkka-aleen vuositasolla.
Sekä karenssipäivä että sairausajan palkan alentaminen kohdistuvat useammin naispalkansaajiin kuin miehiin. STM arvioi myös loppiaisen ja helatorstain muutoksen palkattomiksi vapaapäiviksi aiheuttavan kielteisesti sukupuolten tasa-arvoon. Oman lisänsä tuo päivähoidon järjestelystä seuraavat hankaluudet.
Sukupuolten väliset erot jäävät varjoon
Sukupuolivaikutusten arviointi pakkolakiesityksessä on jäänyt sivurooliin. Tämä on sikäli ymmärrettävää, mutta ei hyväksyttävää, että hallituksen pakkolakiesitykset on valmisteltu kokonaisuudessaan heikosti.
Myöskään pakkolaeille asetetut tuottavuuden kasvutavoitteet eivät toteudu lyhyellä aikavälillä, minkä valtiovarainministeri Alexander Stubb myönsi eduskuntakeskustelussa (14.12.). Enemmistö pakkolaeista lausuntonsa antaneista suhtautuu erittäin kriittisesti pakkolakeihin ja niiden myönteiseen taloudelliseen vaikuttavuuteen.
Kritiikki jakautuu osittain perinteisesti: työnantajien edustajat ja valtaosa ministeriöistä suhtautuvat pääsääntöisesti myönteisesti. Myös osa tutkimuslaitoksista on myönteisellä kannalla. Piristävää luettavaa tässä joukossa ovat Aalto-yliopiston professoreiden Sixten Korkmanin ja Matti Pohjolan allekirjoittama ruumiinavaus pakkolaista sekä Lapin yliopiston lausunto.
Pakkolaeista annetut lausunnot ovat luettavissa tästä linkistä
lehti 