Kiljun valmistaminen on Suomen lain mukaan kiellettyä, mutta tästä huolimatta vangit, joista eri arvioiden mukaan 80–90 prosenttia kärsii päihdeongelmista, valmistavat kiljua ja jopa pontikkaa Suomen tarkimmin vartioiduissa vankiloissa. Vankiloiden johto kertoo, miksi asia on niin vaikea kitkeä.
Riihimäen vankila toimii Suomessa pelotteena, jonne lähetetään järjestäytyneestä rikollisuudesta tuomitut ja ne, jotka eivät tule toimeen muissa vankiloissa. ”Riksussa” kaksi vankia voivat istua tuomionsa tapaamatta koskaan toisiaan. Suomen korkeimpien muurien sisällä vankien ulkoilulle on lokeroituja häkkejä ja kameroita on joka puolella. Vangit valmistavat kiljua toimista huolimatta.
– Vangeilla on vaan niin paljon vartioimatonta vapaata tilaa, jossa sen tekeminen on mahdollista, Riihimäen vankilan määräaikainen johtaja Tommi Saarinen toteaa.
Vankisellien lisäksi tarjolla on useita lämpimiä tiloja, joissa ei ole esimerkiksi kameravalvontaa. Tämä mahdollistaa kiljuämpärin tai muovipussin piilottamisen.
– Se on vaan niin helppoa tehdä, kun tavarat saa helposti. Hapanleipää ja hedelmiä saa kanttiinista. Mutta nykyään se ei ole niin yleistä. Kilju ja pamit olivat yleinen yhdistelmä 1980-luvulla, Jokelan vankilan turvallisuudesta vastaava apulaisjohtaja Jarmo Salminen kertoo suljetun osaton käytävällä.
Sokerikulutus tarkkailussa
Näkkileivän, hedelmien ja muiden ns. terveellisten ruoka-aineiden kieltäminen vangeilta olisikin arveluttavaa. Sen sijaan sokerin kulutusta tarkkaillaan ja joitain aineksia vartioidaan tiukasti, kuten leivinjauhetta, jolla voidaan manipuloida virtsakokeita.
Alkoholijuoman valmistamisesta luvatta voidaan tuomita alkoholirikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Kilju ei ole ongelma kun kaupasta voi ostaa vaikka olutta
Kaikissa Suomen vankiloissa kilju ei ole ihmeellisyys tai ongelma.
– Kilju ei ole meidän ongelma Keravan vankilassa. Sen sijaan Subutex on, Keravan vankilan apulaisjohtaja Jukka Hannula kertoo.
Myös Jokelan vankilassa kerrotaan, että muun muassa opioidiriippuvaisten korvaus- ja vieroitushoidossa käytetty Subutex on suurin päihdeongelma. Huumekoiria taas ei opeteta paikallistamaan kiljua.
– Ei opeteta, mutta tuossa voisi olla opetuksen paikka! Pitää kysellä isommilta herroilta voiko koiria opettaa kiljulle ja samalla kännyköille. Koira opetetaan löytämään ns. akkuja, eli kyseinen aine olisi litium, Rikosseuraamuslaitoksen huumekoiraohjaaja Mikael Mäkitalo kertoo.
Tyhmyyksiä ei tehdä
Suomenlinnan vankilassa kilju ei myöskään ole ongelma. Vanki allekirjoittaa päihteettömyyssopimuksen ja voi kävellä tuomionsa aikana poistumisluvallaan vaikka Alkoon.
– Täällä vangit voi mennä kauppaan ja ostaa tarvikkeet. Vaikka olutta, jos niin päättävät. Tämä on avovankila. Mikäli kiljutarpeita tai olutta ostetaan, hän ei enää sen jälkeen ole avolaitoskelpoinen ja se nimenomaan on liian arvokas asia menetettäväksi ja hillitsee tyhmyyksien tekemistä, Suomenlinnan vankilan rikosseuraamusesimies Mia Vihriälä toteaa.
Suomenlinna toimii muun muassa pitkäaikaisvankien viimeisenä sijoituskohteena ennen vapautumista.
Toimittaja kävi tutustumassa neljään Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen vankilaan. Suomessa on 27 vankilaa. Rikosseuraamuslaitoksen päihdetyönlinjaukset 2012–2016 raportissa mainitaan:”Tehokas päihdekontrolli tukee päihteettömyyttä ja luo edellytykset turvalliselle ja vaikuttavalle toiminnalle rangaistuksen täytäntöönpanon aikana.”
uutiskirje 
