Suomi on joulukuussa törmännyt oman ja EU-lainsäädännön väliseen ristiriitaan kahdessa asiassa.
Aseharrastajien lobbauksen takia Suomi ei aio noudattaa EU:n komission ehdottamaa uutta asedirektiiviä, joka kieltäisi yksityishenkilöiltä siviilikäyttöön valmistetut sarjatuliaseita muistuttavat ampuma-aseet. Käytännössä kielto koskisi rynnäkkökiväärien puoliautomaattiversioita, jotka lataavat itsensä mutta eivät ammu sarjatulta.
Kieltoa ei aiota noudattaa, koska se arvostelijoiden mukaan haittaisi reserviläistoimintaa.
”Kuolinisku kuljetuksille”
Samaan aikaan komissio kovistelee Suomea kabotaasilainsäädännöstä, koska sen käsityksen mukaan Suomen lainsäädäntö estää EU-asetuksen vastaisesti muiden EU-maiden kuljetusyrityksiä toimimasta Suomen teillä.
Nyt hallitus aikoo kumota Suomen lainsäädännöstä kabotaasia koskevat kansalliset määritelmät. Autoliikenteen työntekijät ja työnantajat ovat asiasta samaa mieltä: Liikenneministeri Anne Bernerin esitys on kuolinisku suomalaiselle kuljetuselinkeinolle.
Entinen liikenneministeri, europarlamentaarikko Merja Kyllönen ei ymmärrä hallituksen logiikkaa: ”Yhdessä asiassa ollaan valmiita taistelemaan viimeiseen mieheen/naiseen ja toisessa nostetaan kädet pystyyn. Eikö sama tiukka linja toimi, vai jäikö liikenne ilman hallituksen yhteistä tukea?”, hän kysyy blogissaan.
Valvonta ei toimi
Kyllösen mukaan Suomi on harannut EU-lainsäädäntöä vastaan siitä syystä, että valvonta ei tällä hetkellä toimi. Kabotaasisäännöstöä hän pitää sinänsä selkeänä, mutta lainsäädäntöä ei valvota riittävästi eikä rikkomuksista ole riittäviä sanktioita.
Hänestä hyvin yksinkertainen toimintamalli pitäisi huolen siitä, että rajat ylittävässä liikenteessä noudatettaisiin pelisääntöjä, eikä kabotaasilla olisi mahdollista polkea palkkoja, vaarantaa liikenneturvallisuutta tai pitää osaa kuskeista orjan kaltaisessa roolissa.
”Täällä Brysselissä kuljetusalojen ammattijärjestöt ajavat mallia, jossa ajokorttitiedot, yritystiedot ja autojen liikkeet (piirturiseuranta) olisivat yhteisessä rekisterissä avoimesti nähtävissä eli pelisääntöjen valvonnasta tehtäisiin avointa ja julkista. Lisäksi rajalla voi jo nykyisellä teknologialla olla käytössä rekisteritunnistin, joka laittaa ajoneuvon tiedot ylös ja skrollaa milloin pirssi on viimeksi surffaillut kyseisessä maassa”, Kyllönen kirjoittaa.
Suomalaisetkin osaavat veronkierron
Varsinainen ongelma liittyy hänen mukaansa kuitenkin harmaaseen talouteen ja veronkiertoon, jonka kotimaisetkin firmat osaavat. Siihen taas ei perinteisin kabotaasinvalvontakeinoin päästä puuttumaan, vaan tarvitaan avointa maakohtaista yhtiöverotusta. Komissio on tehnyt tästä suosituksen, joka ei kelvannut Suomelle.
Kyllösen mukaan sopia pitäisi myös minimipalkasta ja muista peruspelisäännöistä.
”Tervettä kilpailua ei synny ellei Suomikin hoida valvontakoneistoa kuntoon ja ellei koko Euroopan laajuisesti yritysverotusta harmaalla sektorilla oteta hallintaan”, hän korostaa.
lehti 