Arvovaltainen joukko ruoti torstai-iltana Suomen ilmapiiriä Helsingin tuomiokirkon kryptassa. Keskustelutilaisuus kulminoitui turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten tuomaan muutokseen.
Rinta rinnan esiintyneet arkkipiispa Kari Mäkinen ja imaami Anas Hajjar ovat huolestuneita Suomen koventuneista arvoista. Mäkisen mukaan ilmapiiri on koventunut pikkuhiljaa hiipien. On tullut ikään kuin hyväksytyksi, että ihmisiin voi suhtautua eri tavoin taustasta riippuen.
Myös Hajjar näkee erittäin huolestuttavana koventuneen ilmapiirin viitaten katupartioihin. Hän nosti esiin muutaman kerran myös ihmisiä pikemmin jakavan kuin yhdistävän median vyörytyksen ja ylilyönnit pakolaiskeskustelussa.
Kriisi ei ole täällä, vaan 60 miljoonan ihmisen joukossa, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa.
Vauraalla Suomella on varaa auttaa
Mäkinen peräsi yhteiskunnalliseen keskusteluun suhteellisuuden tajua. Hän painotti suomalaisen yhteiskunnan olevan vakaan ja toimivan.
Hänen mukaansa Suomessa on varaa auttaa hätää kärsiviä taustoja kyselemättä. Hän oli pettynyt, että keskustelussa on ihmisten auttamisen tarvetta on myös kyseenalaistettu voimakkaasti.
– Minulla on hätä, miten voimme auttaa hädässä olevia. Kriisipuhe voi johtaa harhaan. Suomi on erittäin vauras maa taloudellisista ongelmista huolimatta, Mäkinen muistuttaa.
Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Kimmo Himberg vakuutti Suomen olevan yksi tasapainoisimmista ja turvallisimmista maista.
– Ei meillä ole mitään kriisiä. Meillä ei ole vieraita toimijoita ja me päätämme itse asioistamme, Himberg toteaa.
Kriisipuhe ylilyövää
Myös Suomen Punaisen Ristin (SPR) pääsihteeri Kristiina Kumpula ja Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seuran (ETMU) hallituksen puheenjohtaja Lotta Haikkola huomauttivat painokkaasti, ettei kriisi ole Suomessa.
– Kriisi ei ole täällä, vaan 60 miljoonan ihmisen joukossa, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa, Kumpula toteaa.
Myös Haikkolan näkemys poikkeaa ”median vyörytyksestä”, kuten hän luonnehti. Hän huomautti tehneensä maahanmuuttoon liittyvää työtä kymmenen vuotta. Tuona aikana ei ole juuri keskusteltu laajasti maahanmuutosta.
Haikkola arvioikin yhteiskunnan nyt mobilisoituneen ottamaan kantaa, mitä hän pitää hyvänä. Osa ihmisistä on äänestänyt myös jaloillaan ja lähtenyt vapaaehtoistyöhön.
Kumpula muistutti, että SPR:n toimintaan on ilmoittautunut 10 000 vapaaehtoista yli sadassa perustetussa vastaanottokeskuksessa. Hän pitääkin myönteisenä kansalaisyhteiskunnan aktivoitumista.
Uskontojen elettävä rinnakkain
Arkkipiispa Mäkinen ja imaami Hajjar korostavat uskontojen rinnakkainelon ja rauhanomaisuuden merkitystä. Tilaa Suomessa on niin kristillisen kuin islamilaisenkin vakaumuksen tunnustaville ihmisille.
Molemmat yhtyivät Helsingin piispojen Irja Askolan ja Ambrosiuksen torstaina julkistamaan kannanottoon, jossa todettiin kristittyjen ja kirkkojen tukevan muslimeja sopivien ja turvallisten tilojen saamiseksi oman uskontonsa harjoittamiseen.
– Hyvin kirjoitettu, toteaa Mäkinen.
Hän ei kuitenkaan ottanut kantaa Helsingissä vireillä olevaan moskeijanhankkeeseen. Muslimien mahdollisuuden harjoittaa omaa uskontoaan hän uskoo vahvistavan myös kristittyjen tietoisuutta omasta uskonnostaan.
Hajjar huomautti suurmoskeijahankkeen olevan yksi monista hankkeista. Hankkeita on ollut jo 1990-luvulta lähtien, mutta ne ovat kaatuneet rahoituksen puutteeseen.
Keskustelussa korostui myös ruohonjuurityön ja keskustelun merkitys. Hajjarin mukaan keskustelua on käytävä laajasti. Kouluissa on lisättävä toisten uskontojen tietoa.
Arvokeskustelun järjestivät Lännen Media, Helsingin seurakuntayhtymä ja Arvokeskustelijat ry.
lehti 