Työttömien terveystarkastuksia on tehty Suomessa jo kymmenen vuoden ajan. Lähinnä pitkäaikaistyöttömille suunnatuilla tarkastuksilla on haluttu parantaa työhön paluuta.
Vaikka tarkastuksia on pidetty tärkeinä, tulokset ovat toistaiseksi olleet vaatimattomia.
– Näitä tarkastuksia ei tehdä kovin monessa kunnassa, vaikka työttömien työkyvyn ylläpitoon kannattaisi panostaa, nimenomaan seuraamalla heidän terveyttään, lääkäriasema Attendon työterveyshuollon ylilääkäri Jarmo Rantonen totesi Lääkäripäivillä Helsingissä perjantaina.
– Työttömien terveystarkastukset voivat tukea työhön paluuta, mutta pelkillä tarkastuksilla on rajoitteensa. Ne jäävät usein yksittäisiksi tapahtumiksi, toteutetaan usein ilman pitkäaikaista hoitosuhdetta, eivätkä ne tavoita kuin osan pitkäaikaistyöttömistä.
Osa terveystarkastuksiin osallistuneista on Rantosen mukaan ollut tyytyväisiä. Monet ovat pitäneet hyvänä jo pelkkää pääsyä terveystarkastukseen.
– Suurimmalle osalle tarkastusmahdollisuudella ei ole merkitystä, Rantonen huokaa.
Työterveyshuolto kaipaa yhteistyökumppaneita
Rantosen mielestä työttömien työkykyyn kannattaisi panostaa jo varhaisessa vaiheessa.
Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastushankkeissa on suositettu, että työttömien terveydenhuolto ja kuntoutus pitäisi järjestää kokonaisvaltaisesti ja selvittää samalla myös työttömän eläkemahdollisuudet.
– Työttömien terveydentilan hyvä tuntemus, kyky arvioida heidän työkykynsä ja terveydenhuollon laaja yhteistyö ovat edellytyksiä onnistumiselle, Rantonen kertoo.
Hänen mielestään työttömien terveydenhuollon haasteet ja tavoitteet muistuttavat erehdyttävästi työterveyshuollon toimintaympäristöjä.
– Koska työterveyshuollon ammattilaiset tuntevat suomalaisen työväestön terveysongelmat, he pystyvät ottamaan vastuulleen myös työttömien terveydenhuollon järjestämisen yhdessä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa, Rantonen ehdottaa.
uutiskirje 
