Oman lihaksen lumo

Vaari verkkareissa lämmittelee soutulaitteella. Keski-ikäinen nainen puristaa reisiään yhteen kuntosalilaitteella. Kolmikymppinen mies vetää leukoja lisäpainolla. Nuori nainen kantapäistä korotetuissa voimannostokengissä tekee jalkakyykkysarjaa. Spagettiraajainen teinipoika treenaa hauiksia peilin edessä. Aloitteleva personal trainer ottaa valokuvia verkkosivuilleen.

Kuntosalilla käydessä tuntuu kuin koko kansakunta ikään ja sukupuoleen katsomatta olisi saanut kuntosalikärpäsen pureman. Syykin on mitä ilmeisin: lihakset ovat nyt muodissa.

Lihaksikasta ihannevartaloa ei saa pelkästään puntteja nostamalla, pitää hallita myös oikeanlainen ruokavalio.

Jos asiantuntijoita, treeniblogeja ja mainoksia on uskominen, pitää minimoida hiilihydraatit ja maksimoida proteiinit, syödä lohisalaattia lounaaksi ja rahkaa välipalaksi. Harjoittelun lomassa pitää muistaa urheilujuomat, palautusjuomat, proteiinijuomat ja proteiinipatukat. Herkutteluun sopivat vähähiilihydraattiset proteiinipannukakut.

Omaa tarinaansa kuntosalibuumista ja lihasvillityksestä kertovat salikuvat. Niillä terveellinen ja tavoitteellinen elämäntapa tehdään näkyväksi.

Treenattujen vartaloiden kuvastot

Nuori nainen harmaassa napapaidassa, vaaleanpunaisissa trikoissa ja niihin sopivissa lenkkareissa on kyykyssä selkä suorana, polvet 90 asteen kulmassa ja kädet suorina edessä vaakatasossa. Katseen vangitsee am-piaisvyötärön jatkeena työntyvä kananmunanmuotoinen takapuoli.

Instagramissa jaetusta kuvassa motivoidaan tekemään jalkakyykkyjä, ”Et tule saamaan ihannepeppuasi istumalla sen päällä!”. Jen Selterin jakamasta kuvasta on tykätty yli 194 000 kertaa, nuorella naisella on 5,7 miljoonaa seuraajaa.

Fitneksen kolminkertainen maailmanmestari Else Lautala puolestaan poseeraa polvillaan pinkissä topissa ja valkoisessa alaosassa jumppapallon kanssa. ”Jos yrität aina olla normaali, et tule koskaan tietämään kuinka ihmeellinen voisit olla.”

Tavallisempien treenaajien tileillä toistuvat samat elementit, kuvissa ja videoissa esitellään treenattua vartaloa, jaetaan treenivinkkejä ja motivoidaan muitakin ylittämään itsensä. Avainsanoina toimivat #betterbodies, #nopainnogain ja #salilekasalilvika.

Salikuvat kertovat ulkonäön ja täydellisen vartalon tavoittelun tärkeydestä, vaikka eivät harrastajakunnan kirjoa tyhjentävästi kuvastakaan.

”Hyvä olla juuri tällaisena”

Kuntosalibuumin ulkonäkökeskeisyys ei tule tamperelaiselle fitness-urheilija Maria Neuvoselle, 28, yllätyksenä. Hän muistuttaa, että ulkonäön rooli on kirjattu selväsanaisesti kattojärjestö IFBB Finlandin sääntöihin: ”Body fitness on kauneuskilpailu, jossa haetaan lihaksikasta, urheilullisen esteettistä naisfysiikkaa”.

Neuvonen innostui lajista puolitoista vuotta sitten. Taustalla oli urheilu-ura koripalloilijana ja nuori nainen kaipasi elämäänsä tavoitteellista harrastusta. Uteliaisuus toi lajin pariin, kehittyminen ja valmentajien kannustus vakuuttivat sen sopivuudesta juuri hänelle.

– Urheilu on ollut aina iso osa elämääni. Se, että minulla on tavoitteita, joita kohti mennä pitää itselläni tietynlaisen kunnianhimon ja eteenpäin menemisen halun.

Neuvonen harjoittelee yleensä viitenä päivänä viikossa kaksi kertaa päivässä. Yksi treeni kestää 45–75 minuuttia. Ylimääräisiä lepopäiviä pidetään tarpeen mukaan omaa kroppaa kuunnellen.

Hän haastaa itseään ja keskittyy rauhassa omaan tekemiseen. Tärkeintä on olla itse tyytyväinen.

– Tämän lajin kautta olen oppinut kuuntelemaan itseäni, mitä kroppani tarvitsee milloinkin. Laji on myös laittanut minut miettimään paljon sitä minkälainen ihminen olen, mitä tarvitsen siihen että minulla on hyvä olla. Minulla on hyvä olla juuri tällaisena kun olen.

Ero taitolajeihin?

Kuntosaliharjoittelua käytetään monessa urheilulajissa oheisharjoitteluna, mutta fitneksessä se nousee päärooliin.

– Muut lajit hakevat kuntosaliharjoittelusta lajikohtaista suorituskykyä, kun fitness on puhtaasti kehonkoostumuksen muokkaamista, täsmentää Neuvonen.

Samoilla linjoilla on telinevoimistelun moninkertainen Suomen mestari Annika Urvikko, 24.

Urvikko harjoittelee 5–6 kertaa viikossa 3,5–4 tuntia kerrallaan. Leveäharteinen ja jäntevä telinevoimistelija ei tee lihaksistaan suurta numeroa.

Pilke silmäkulmassa hän ilmoittaa halua-vansa päästä lihaksistaan eroon. Jatkaa sitten samaan hengenvetoon, ”mutta tarvitsen niitä ollakseni mahdollisimman hyvä lajissani”.

Urvikolle lihakset eivät ole päämäärä sinänsä vaan ammattimaisen harjoittelun tulos ja edellytys lajissa kehittymiselle. Tärkeintä ei ole se, mille kroppa näyttää, vaan mitä sillä voi tehdä.

Toki ulkonäöllä on merkitystä myös telinevoimistelussa.

– Liikkeet näyttävät paremmilta ja linjakkaammilta, jos on hyvässä kunnossa. Muuten meikkaus tuo arvostelulajiin fiiliksen ja ilmeet. Arvostelulajissa tuomaritkin ovat vain ihmisiä, jotka arvostelevat taitoja, mutta myös voimistelijaa.

Terveempi kauneusihanne?

Ensisilmäykseltä kuntosalibuumi ja ”vahva/lihas on uusi laiha” -ajattelu vaikuttaa tervehenkisemmältä kauneustrendiltä kuin laihuuden ihannoiminen: Nyt nainen saa olla vahva ja voimakas.

Mutta: millä tavalla rasvattomaksi treenatun lihaksikkaan naisvartalon ihannoiminen eroaa anorektisen kropan ihannoimisesta?

Jyväskylän yliopiston sukupuolentutkimuksen tutkijatohtori Hannele Harjusen mukaan ero ei ole suuren suuri.

– Molemmissa on kyse kontrollista ja säätelystä, painopiste on vain eri. Kuntosalitrendi sopii ajan henkeen eli uusliberaaliin ajatteluun tehokkuudesta ja tuottavuudesta, yksilön vastuuttamisesta ja jatkuvasta terveyden performoimisesta.

Toisin sanoen kyse on edelleen siitä, miltä vartalo näyttää, mutta nyt lisävaatimuksena myös terveellisyys, jota mitataan erilaisin mittarein, täsmentää Harjunen.

Uusi normaali?

Fitneksessä omaa kroppaa voidaan muokata ja rakentaa äärimmäisyyksiin asti. Miten se sitten eroaa kauneuskirurgisista operaatioista, voivathan niiden lopputulokset muistuttaa häkellyttävästi toisiaan?

– Raja on häilyvä. Nämä ovat lähentyneet toisiaan. Samalla hämärtyy myös ”luonnollisen” ja ”muokatun” ruumiin raja. Samalla tullaan siirtäneeksi myös normaaliruumiin käsitettä, pitää tehdä yhä enemmän ollakseen edes normaali, jatkaa Harjunen.

Tutkijatohtori arvelee teknologian ja erilaisten toimenpiteiden käytön yleistyvän entisestään. Ruumiin ulkoisten mittojen lisäksi ”ruumiinkoostumuksesta, erilaisista ruumiin toimintaan liittyvistä mittaustuloksista tulee se uusi juttu”. Lisäksi ”ruumiista tulee yhä enemmän ’sosioekonomisen luokkansa näköinen’ eli yllä mainitut teknologiat ovat pääasiassa sen luokan käytössä, jolla on siihen taloudelliset resurssit”, jatkaa Harjunen.

Taloudelliset resurssit vaikuttavat harrastusmahdollisuuksiin jo nyt. Onneksi kaupungin ylläpitämä kuntosali on kaikkien halukkaiden saavutettavissa parin euron kertamaksulla.