Selkeys ja rakenteellinen yhdenmukaisuus olivat selvityshenkilö Lauri Tarastin mukaan johtoajatuksina, kun hän laati esityksensä valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamisesta.
Tarasti jätti ehdotuksensa kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle (kesk.) tiistaina. Tarastin ehdotukseen eivät sisälly maakuntauudistuksen rahoitus eikä sote-uudistus.
Maakunnat tuovat uuden hallintoportaan valtionhallinnon ja kuntien väliin.
Uudistuksen yhteydessä tehtävät jaetaan maakunnille ja valtiolle. Valtiolle lakkautettavista ELY-keskuksista siirtyviä tehtäviä varten ei perusteta uusia virastoja, vaan ne siirretään kuudelle aluehallintovirastolle.
Tarasti esittää, että aluehallintovirastojen toimivalta muutetaan valtakunnalliseksi ja yksi niistä nimetään päävirastoksi, joka määrää työnjaosta ja resursseista.
Maakuntatasolla poliittista harkintaa vaativat tehtävät ratkaistaan maakuntavaltuustoissa ja maakuntahallituksissa. Lain soveltamiseen liittyvät päätökset tehdään maakuntavirastoissa.
Kunnilta maakuntiin
Maakuntiin siirtyy kaikkiaan noin 13 000 henkilötyövuotta. Eniten tehtäviä siirtyy kunnista ja etenkin niiden pelastustoimesta.
Lisäksi maakunnat saavat tehtäviä ELY-keskuksilta (Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus), TE-toimistoilta (Työ- ja elinkeinotoimisto) sekä maakuntien liitolta.
Yrityspalvelujen ja työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Ne voivat ottaa palvelujen tuottajiksi suuria kuntia, kaupunkiseutuja tai yksityisiä tahoja.
Tarasti yksinkertaistaisi monimutkaista maataloushallintoa siirtämällä sen kunnista ja aluehallintovirastoista maakuntiin sekä osin keskusvirasto Eviran (Elintarviketurvallisuusvirasto) hoidettavaksi.
Pelastustoiminnan tehtävät siirretään maakunnille ja pelastuslaitosten lukumäärä lähes puolittuu 12:een. Pelastusasemat jatkavat nykyisellään.
Metropolialueeseen Tarasti ei esityksessään kajoa, koska sitä koskevat suunnitelmat ovat täysin levällään. Hän kuitenkin esittää viimeinkin toteutettavaksi Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhteisen yleiskaavan. Velvoite on ollut jo vuosia maankäyttö- ja rakennuslaissa.
Liikenteen tehtävien siirto ELY-keskuksista jää odottamaan liikenne- ja viestintäministeriön suunnitelmia liikennekaaresta. Niiden pitäisi valmistua ensi kevään aikana.
Aitoa itsehallintoa?
Ministeri Vehviläisen mukaan uudistuksen jatkovalmistelussa on ratkaistava mm. miten turvataan maakuntien aito itsehallinto ja mikä on kuntien ja maakuntien välinen suhde. Myös maakuntien rahoitus ja omaisuusjärjestelyt ovat täysin auki.
Sen verran hallitus on linjannut, että pääosa maakuntien rahoista tulee valtiolta. Vehviläisen mielestä valtion budjetista tulisi maakunnille osoittaa könttäsumma. Se antaisi maakunnille itsenäistä harkintavaltaa korvamerkittyyn momenttikohtaiseen rahoitukseen verrattuna.
Maakuntien omaan verotusoikeuteen hallituksella ei ole vielä kantaa, eikä sitä ole ministeri Vehviläiselläkään.
Vehviläinen pitää tärkeänä, että maakuntia kuullaan sille siirrettävissä tehtävissä. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen siirtäminen maakunnille tulisi olla Vehviläisen mielestä mahdollista.
uutiskirje 
