Vaikeasti työllistyvät kokeilun kohteeksi

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Hallitus kaavailee vaikeimmin työllistyvien työllistämisen siirtämistä kuntiin. He ovat pitkäaikaistyöttömiä, osatyökykyisiä, nuoria ja muita, joilla on vaikeuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille.

Kaikki kunnat eivät riemastu. Suuret kaupungit ovat valmiita hoitamaan vaikeimmin työllistyvien palvelut, jos resurssit seuraavat mukana. Ne arvioivat TE-keskuksia paremmin kykenevänsä tukemaan vaikeasti työllistyviä. Pienet kunnat haluavat jättää asian valtion harteille.

Tutkija Jouko Karjalainen Terveyden- ja hyvinvoinninlaitokselta (THL) arvioi siirron sisältävän isoja epävarmuustekijöitä, vaikka tarkoitus on edetä kokeilun kautta. Työllistämistoimien siirtäminen kuntiin uhkaa jakaa työttömät kahtia.

TE-toimistoista työttömät suuntautuvat avoimille markkinoille. Kunnissa työttömät joutuvat kauemmaksi avoimista työmarkkinoista. Heille tarjotaan työvalmennusta, joka tulee lopetettavan kuntouttavan työtoiminnan tilalle. Osa saa työhön osallisuutta lisäävää toimintaa, joka ei tähtää työpaikan saantiin.

Karjalaisen mukaan kahtiajako on ollut aikaisemminkin. Nyt tämä betonoidaan hallinnollisesti.

– Helposti syntyy ongelma. Työpaikkoja ei löydy, mikä tarkoittaa muita aktivointi- ja osallisuutta lisääviä toimia. Joillekin tämä on aivan hyvä, mutta se ei saa johtaa ihmisten puhdistamiseen työvoimapalvelujen piiristä.

Hän toivookin, että jatkuvien kokeilujen sijaan hallitus vakiinnuttaisi vaikeasti työllistyvien palvelut.

Keitä he ovat – yksimielisyys puuttuu

Vaikeimmin työllistyviksi laskettiin 300 päivää työmarkkinatuella olleet työttömät asiaa selvitelleessä raportissa, joka luovutettiin tammikuun puolivälin jälkeen oikeus- ja työministeri Jari Lindströmille.

Tällöin vaikeasti työllistyviä on noin 101 000. Heistä useampi on mies. Ammatilliselta taustaltaan ja työkokemukseltaan he ovat olleet useimmiten eri ammattialoja avustavissa tehtävissä.

THL:n arvion mukaan vaikeasti työllistyviä on yli 200 000. Karjalainen huomauttaa, että vakiintuneen määritelmän mukaan vaikeasti työllistyvien ryhmään lasketaan pitkäaikaistyöttömät, palveluilta työttömäksi jääneet sekä palveluilta palveluille siirtyneet.

Kuntien lähtökohdat hoitaa vaikeimmin työllistyviä ovat erilaiset. Työpajan tai muun työllisyyspalveluja tuottavan yksikön omistaa vain osa kunnista. Osalla kunnista on kumppanuus- ja yhteistyösopimuksia.

Viime vuonna helpotettiin kuntien omaa työllistämistä lieventämällä palkkatukimääräyksiä. Kunta voi työllistää, vaikka päällä olisivat yt-neuvottelut.

Karjalaisen mukaan on olemassa myös riski, että tuotetaan kuntien käyttöön halpatyövoimaa. On syntynyt tilanteita, joissa kuntouttavan työtoiminnan työpaikat ovat kilpailleet yksityisten työpaikkojen kanssa.