Naisten sukuelinten silpomisen kieltävä laki on ollut voimassa viisi vuotta Keniassa.
– Lainsäädännöllä on ollut huolestuttava vaikutus: yhä nuoremmat tytöt joutuvat ympärileikattavaksi, sanoo sukuelinten silpomisen vastaista työtä tekevän Solidaarisuus-järjestön ohjelmapäällikkö ja tasa-arvoasiantuntija Milla Mäkinen.
– Tyttölapset eivät pysty vastustamaan väkivaltaa tai esimerkiksi karkaamaan perheensä luota, kuten nuoret naiset pystyvät.
Keniassa keskimäärin 27 prosenttia naisista joutuu ympärileikkauksen eli sukuelinten silpomisen uhriksi.
Keskiarvo jättää varjoonsa alueet ja yhteisöt, joissa ongelma on edelleen valtava ja koskettaa lähes kaikkia tyttöjä. Nyanzan läänissä asuvassa Kisii-yhteisössä noin 96 prosenttia tytöistä silvotaan siirtymäriittinä naiseuteen.
Nyt viisi vuotta voimassa ollut kansallinen silpomisen kieltävä laki on kuitenkin ajamassa perinnettä piiloon ja uhrien ikä on laskussa.
– Laki ei riitä suojelemaan kansalaisia maassa, jossa oikeusjärjestelmä ei toimi ja korruptio on merkittävä haaste. Lisäksi lain toimeenpanoon ei yksinkertaisesti ole resursseja, toteaa Mäkinen.
Laki velvoittaa toimimaan
Haasteena lain toteutumiselle on myös tiedon epätasainen leviäminen. Tieto kulkee harvoin valtion tasolta paikallisiin yhteisöihin.
– Esimerkiksi Kegogissa tekemässämme kyselyssä kävi ilmi, että 33 prosenttia naisista tiesi silpomisen kieltävän lain olemassaolosta, miehistä ei yksikään, kertoo Mäkinen.
– Viestimme yhteisöille on, että laki on olemassa ja se velvoittaa viranomaisia. Samalla koulutamme ja valmennamme viranomaisia sekä yhteisön jäseniä toimimaan silpomisen lopettamiseksi.
Suomalaisella Solidaarisuudella on lähes kymmenen vuoden kokemus silpomisen vastaisesta työstä Somalimaassa. Vuoden 2016 alusta alkaen tätä menetelmää jalkautetaan Keniaan.
Kumppanijärjestöjen työ alkaa helmikuussa vapaaehtoisten koulutuksilla.
Helmikuun 6. päivä vietetään kansainvälistä tyttöjen ympärileikkauksen vastaista päivää.
lehti 