Työttömiä työnhakijoita on TE-toimistoissa jo 378 000. Viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana työttömien määrä on kasvanut sadalla tuhannella. Samaan aikaan työvoimapalveluja karsitaan. TE-toimistojen työntekijöitä on vähennetty kolmesta tuhannesta noin kahteen tuhanteen.
Hallitus jatkaa TE-toimistojen työntekijöiden vähentämistä ja leikkaa työllisyysmäärärahoja seuraavien vuosien aikana tuntuvasti.
Viime viikolla käynnistynyt Ääni työttömälle -kampanjapyrkii poistamaan työttömyyteen liittyviä stigmoja tuomalla kuuluville työttömien oman äänen. Tämän vuoden aikana näkyvä kampanja kertoo myös työttömien kasvavasta ahdingosta.
– Työttömät eivät ole yhdenmukainen joukko. Heitä ei oikeastaan yhdistä mikään muu kuin se, etteivät he juuri nyt saa tekemisistään palkkaa. Työttömillä on hyvin monenlaisia elämäntilanteita ja jokaista eivät auta samat asiat, kertoo Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys Tatsin toiminnanjohtaja Jouni Gustafsson.
Henkilökohtaista tukea tarvitaan
Kampanjan takana olevat järjestöt SAK, Tatsi ja Työttömien valtakunnallinen yhteistoimintajärjestö TVY ovat erityisen huolissaan palvelujen leikkauksista.
– Etenkin osa pitkäaikaistyöttömistä tarvitsee aivan ensin terveydellistä tukea sekä apua elämänhallintaan, sanoo SAK:n työllisyysasioiden päällikkö Pirjo Väänänen.
Järjestöt muistuttavat, että työmarkkinoille ensimmäistä kertaa tulevat nuoret ja työttömäksi jääneet aikuiset tarvitsevat käytännön apua myös itsensä markkinointiin. Tähän henkilökohtaiseen palveluun pitäisi TE-toimistossa olla riittävästi resursseja.
Tätä nykyä työvoimaviranomaiset ehtivät tavata työttömän keskimäärin kerran vuodessa.
– Työttömien tukeminen kannattaa, sillä työn löytyminen mahdollisimman nopeasti tuo säästöjä myös yhteiskunnalle. Työelämältä menetetty nuori maksaa hukkaan heitettynä työpotentiaalina valtiolle arviolta 1–1,5 miljoonaa euroa. Lieveilmiöt, kuten lisääntyneet terveydenhoito- ja sosiaalipalveluiden kulut, eivät ole laskelmassa mukana, painottaa TVY:n toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.
uutiskirje 
