Finnwatchin tiistaina julkaisema raportti Kaivosverotuksen kehitysmaa kertoo, että metallikaivosyhtiöiden aggressiivinen verosuunnittelu aiheutti vuosien 2011–2014 aikana Suomelle 49 miljoonan euron veromenetykset.
– Veromenetykset ovat valtavat, kun ne suhteutetaan kaikkien Suomessa toimivien 12 metallikaivoksen voitosta maksettuun vain 92 miljoonan yhteisöveroon samalla ajanjaksolla. Samaan aikaan malmeja on louhittu Suomen maaperästä liki neljän miljardin arvosta, toteaa Finnwatchin veroasiantuntija Lauri Finér.
Finnwatchin raportti avaa tarkemmin kanadalaisten Agnico Eagle Minesin ja First Quantum Mineralsin veronmaksua Suomessa. First Quantum Minerals toimii Kevitsan ja Pyhäsalmen kaivoksilla. Agnico Eagle Mines louhii kultaa Kittilän Suurikuusikosta. Ne kuuluvat Suomen kannattavimpiin kaivoksiin.
Riskit valtion vastuulla
Finnwatchin mukaan Suomen verolainsäädännön puutteet antavat ulkomaisille kaivosyhtiöille kuitenkin mahdollisuuden louhia malmeja ilman, että Suomeen jää kunnollista korvausta.
– Ongelmaan tulee puuttua, sillä malmit ovat Suomen kansallisvarallisuutta. Kaivostoiminta aiheuttaa myös riskejä, joista vastaa viime kädessä valtio. Talvivaaran esimerkki osoittaa, että riskien toteutuminen voi maksaa yhteiskunnalle satoja miljoonia, Finér sanoo.
Finnwatchin raportti osoittaa, että Suomen kansainvälisesti verraten yritysmyönteisellä kaivosveropolitiikalla ei ole onnistuttu saavuttamaan tavoiteltuja taloudellisia hyötyjä yhteiskunnalle. Metallikaivosten osuus Suomen bruttokansantuotteesta sekä maksetuista palkoista on vain noin 0,1 prosenttia.
– Näyttää siltä, että Suomi luovuttaa malmit halvalla. Suomea voi tässä mielessä verrata kehitysmaihin, joiden luonnonvaroja kaivosyhtiöt voivat hyödyntää ilman, että paikallistasolle jää kunnollista korvausta.
Esimerkiksi kehittyneenä kaivosmaana tunnetussa Australiassa kaivosverot ovat huomattavasti Suomea korkeammat, Finér vertaa.
Yritykset valitsevat edullisimman veromaan
Finnwatchin mukaan ongelma on Suomen lainsäädännössä ja kansainvälisissä verosopimuksissa. Yritykset voivat vaikuttaa siihen, minne voitot – ja siten verot – kertyvät. Finnwatchin selvitys osoittaa, että osa yrityksistä käyttää tätä mahdollisuutta aggressiivisemmin kuin toiset. Esimerkiksi First Quantum Mineralsin verosuunnittelu oli verraten aggressiivisempaa kuin Agnico Eagle Minesin.
– Suomessa tulisi ottaa käyttöön muiden kehittyneiden maiden tapaan erillinen kaivosvero. Lisäksi tulisi varmistaa, että Suomi voi verottaa kaivosoikeuksien myyntivoittoja, ja korkojen verovähennysoikeutta tulisi tarkastella uudelleen, Finér listaa.
Ratkaisuun tarvitaan kuitenkin myös yhteistyötä muiden maiden kanssa.
Finnwatch katsoo, että Suomen pitäisi ottaa nykyistä aktiivisempi rooli muun muassa OECD:n ja EU:n piirissä esimerkiksi edistämällä yhteisen yritysverotuspohjan kaltaisia pysyviä ratkaisuja.
lehti 