Saksan yhteiskunnallinen ja poliittinen vakaus näyttää turvapaikanhakijoiden joukkomittaisen tulon myötä horjuvan.
Alunperin EU:hun ja euroon kriittisesti suhtautunut AfD (Vaihtoehto Saksalle) erotti johtajansa, loi nahkansa ja muuntautui maahanmuuttoa ja islamia vastustavaksi ryhmittymäksi. Se on Saksan sodanjälkeisessä historiassa ensimmäinen vakavasti otettava puolue kristillisdemokraattisen CDU:n oikealla puolella, luonteeltaan äärioikeistolainen.
Jo hiipumassa ollut maahanmuuton ja islamin vastainen Pegida-liike sai syksyllä uutta puhtia ja on viime kuukausina järjestänyt näkyviä – ja myös väkivaltaisia – mielenosoituksia lähinnä syntysijoillaan, itäisessä Dresdenissä. Myös muualla Saksassa osoitetaan mieltä turvapaikanhakijoita vastaan.
Sachsen-Anhaltissa äärioikeistolle luvataan 17 prosentin kannatusta.
Hyökkäyksiä pakolaisten vastaanottokeskuksia vastaan on kirjattu satoja, pahimmillaan murhapolttoja.
Saksalaisten enemmistö, 83 prosenttia, sanoo häpeävänsä hyökkäyksiä. Neljä viidestä vaatii poliitikkoja tuomitsemaan hyökkäykset voimakkaammin. Saksalaiset edellyttävät viranomaisten toimivan nykyistä tehokkaammin pakolaisten suojelemiseksi. Vain kolmannes on tyytyväinen viranomaisten toimiin.
Kärhämiä liittohallituksessa
Ristiriitojen kärjistyminen hallituspuolueiden kesken ja osin myös niiden sisällä lisää poliittista epävakautta.
CDU:n baijerilaisen sisarpuolueen, kristillissosiaalisen CSU:n johtaja Horst Seehofer hyökkää yhä voimakkaammin liittokansleri Angela Merkelin pakolaislinjaa vastaan ja uhkailee jopa haastaa liittohallituksen – jossa CSU siis on mukana – perustuslakituomioistuimeen. Myös CDU:n sisällä on vaikutusvaltaisia Merkelin vastustajia.
SPD:n ja CDU:n kiistat näkyvät demarien johtajan, teollisuusministeri Sigmar Gabrielin ja valtiovarainministeri Wolfgang Schäublen välisessä nokittelussa talouspolitiikasta.
Merkeliltä kysyttiin sunnuntaina tv-haastattelussa, voivatko väkivaltaiset protestit ja julkinen viha pakolaisia kohtaan johtaa sen kaltaiseen demokratiaa vaarantavaan tilanteeseen, jollainen koettiin Weimarin tasavallassa. ”En usko sitä”, Merkel vastasi, mutta lisäsi, että näkyvät varoitukset pitää ottaa vakavasti.
Merkel puolustaa linjaansa
Kristillisdemokraattinen liittokansleri Merkel on omalaatuisessa tilanteessa. Hänen peruslinjansa pakolaispolitiikassa saa enemmän ymmärrystä sosialidemokraateilta, vasemmistolaisilta ja vihreiltä kuin hänen omilta puoluetovereiltaan. CDU:n baijerilainen sisarpuolue on suorastaan Merkelin linjan kitkerä vastustaja.
Kritiikitöntä ei vasemmistopuolue Die Linken ja vihreiden suhtautuminen kuitenkaan ole. Jo pitkään ne ovat vaatineet päiväkotien, koulujen ja asuntojen rakentamista sekä muita kotoutumista edistäviä toimia, kuten pakolaisten kielenopetuksen tehostamista ja pääsyä työmarkkinoille. Myös demarit heräsivät esittämään vastaavia toimia maapäivävaalien alla.
Mutta huolestuneena AfD:n kannatuksen kasvusta Sigmar Gabriel ryhtyi vaatimaan sosiaalipakettia myös ”meidän omalle väestöllemme” ja säästölinjasta luopumista. Hän kertoi toistuvasti kuulevansa, kuinka ”heille te teette kaiken, mutta meille ette mitään”.
Schäuble leimasi Gabrielin vaatimukset säälittäväksi jutusteluksi. Vasemmistosta ja vihreistä kritisoitiin esitysten perusteluja maahanmuuttovastaisten kosiskeluksi.
”Ei, en muuta suuntaa”, Merkel sanoi sunnuntaina tv-ohjelmassa, jota vetää erittäin suosittu toimittaja Anne Will. Hän sanoi pyrkivänsä siihen, että tulijoiden määrä vähenisi, ja vastustavansa yksittäisten maiden omia ratkaisuja pakolaismääristä ja rajojen sulkemisista sekä ajavansa EU-maiden yhteisiä toimia ulkorajojen valvonnassa ja pakolaisten vastaanottamisessa.
Liittopäivät kiristi linjaa
Saksan liittopäivien juuri hyväksymät pakolaispolitiikkaa kiristävät toimet eivät tulleet puheeksi Merkelin haastattelussa.
Liittopäivät päätti nopeuttaa niin sanotuista turvallisista maista tulevien käännyttämistä ja kiristää perheen yhdistämisen mahdollisuuksia. Monien järjestöjen ja kirkkojen vastustamat lait hyväksyttiin hallituspuolueiden äänin. Kuitenkin 30 sosiaalidemokraattia ja yksi kristillisdemokraatti äänesti opposition mukana lakeja vastaan.
Linken Jan Korte ja vihreiden Katrin Göring-Eckardt arvostelivat erityisesti perheiden yhdistämisen vaikeuttamista. Korte vetosi demareihin ja kehotti heitä miettimään, keiden kanssa he tekevät yhteistyötä ja millaisissa ratkaisuissa.
Osavaltioiden edustajien muodostamassa liittoneuvostossa Thüringenin ja Brandenburgin hallitukset, joissa molemmissa Linke ja Thüringenissä myös vihreät on mukana, esittivät epäilyksen siitä, ovatko lait perusoikeusnormien mukaisia.
Äärioikeiston juhlaa
Äärioikeistolainen AfD sai viimeisimmässä valtakunnallisessa mielipidemittauksessa 11 prosentin kannatuksen. Se on samalla tasolla kuin Linke ja vihreät, jotka pitkään ovat pitäneet 10 prosentin tason.
CDU/CSU on menettäjä ja on 36 prosentin tasolla. Myös SPD:n kannatus on tullut hivenen alaspäin ja on nyt 23 prosenttia. Liberaali FDP, joka putosi liittopäiviltä viime vaaleissa, ylittää viiden prosentin äänikynnyksen.
Osavaltioissa AfD:n kannatus vaihtelee, mutta puolue näyttää vievän ääniä suurilta puolueilta ja saavan kannatusta aikaisemmin äänestämättä jättäneiltä. Sachsen-Anhaltissa sille luvataan 17 prosentin kannatusta, kun kannatus kahdessa muussa osavaltiossa on 10 prosentin luokkaa. AfD:n menestys mitä ilmeisimmin vaikeuttaa osavaltiohallitusten muodostamista vaalien jälkeen.
Baden-Württembergissä ei vihreiden ja SPD:n hallitus voine jatkaa demarien odotettavissa olevan tuntuvan tappion myötä. Myös CDU:lle on luvassa jyrkkä alamäki.
Myöskään Rheinland-Pfalzissa punavihreä hallitus tuskin säilyttää enemmistöään.
Sachsen-Anhaltissa on valtaa pitänyt CDU:n ja ja SPD:n suuri koalitio, mutta demarien odotettavissa olevan tappion vuoksi se menettää enemmistönsä.
Linke oli viime vaaleissa Sachsen-Anhaltissa toiseksi suurin puolue ja esitti demareille yhteistyötä, mutta demarit lähtivät CDU:n johtamaan hallitukseen. Vaalien jälkeen näyttäisi olevan mahdollista muodostaa Linken johtama punapunavihreä hallitus Thüringenin tapaan, jos tulosennusteet toteutuvat.
Baden-Württembergissä ja Rheinland-Pfalzissa Linke ei ole ollut maapäivillä, mutta kolkuttelee nyt viiden prosentin äänikynnystä.
Edessä kiivas pesänselvitys?
Jos CDU kärsii tuntuvia tappioita, Angela Merkel joutuu ahtaalle sekä omassa puolueessaan että suhteessa baijerilaisiin. Tuskin häntä ryhdytään kaatamaan, sillä unionipuolueilla ei ole näköpiirissä vaihtoehtoa kansleriehdokkaaksi seuraavissa liittopäivävaaleissa. Sen sijaan hän saattaa joutua perääntymään pakolaispolitiikassaan.
Sigmar Gabriel on jo ilmoittanut jatkavansa puolueen johdossa huolimatta siitä, että SPD todennäköisesti on kolmen osavaltion maapäivävaalien suurin häviäjä. Demarien puheenjohtajan istuin on kuitenkin ollut viimeisen vuosikymmenen aikana kiikkerä, ja vaihdoksia on ollut välillä tiuhaan.
uutiskirje 
