Suomeen tulleet turvapaikanhakijat ovat varsin koulutettuja ja omaavat monipuolisen työkokemuksen. Suurin osa on suorittanut peruskouluopintoja 7–9 vuotta ja puolet lukio-opintoja. 90 prosentilla on aikaisempaa työkokemusta, monella useammalta alalta.
Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus Testipiste toteutti opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta vastaanottokeskuksissa kartoituksen, jossa selvitettiin turvapaikanhakijoiden koulutustaustaa ja työhistoriaa sekä luku- ja kirjoitustaitoa. Kartoitus toteutettiin tammi-maaliskuun 2016 aikana ja siinä haastateltiin 1 004 turvapaikanhakijaa yhteensä 32 maasta.
Kartoituksen tavoitteena on pyrkiä ennakoimaan tulevaa koulutuksen tarvetta turvapaikanhakijoiden määrän kasvun myötä. Selvitys luovutettiin ministeri Sanni Grahn-Laasoselle maanantaina.
Pienellä vähemmistöllä ei koulutusta
Ammatillisia opintoja turvapaikanhakijoista on vain 14 prosentilla. Selvityksen mukaan ammatillisten opintojen vähäinen määrä voi selittyä sillä, että lähtömaissa monet konkreettiset, käsillä tehtävät työt opitaan tekemällä eikä ammatillinen koulutus välttämättä ole yleistä. Eniten ammatillisia opintoja on rakennus- sekä teollisuusalalta.
Korkeakouluopintoja oli takanaan 27 prosentilla ja 16 prosenttia ilmoitti suorittaneensa tutkinnon, yleisimmin kandidaatin tutkinnon.
Seitsemällä prosentilla ei ole koulutustaustaa lainkaan.
– Hyvin onnistunut kotoutuminen ja työllistyminen voivat olla mahdollisuuksia vastata Suomen huoltosuhteen haasteeseen ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin. Tämän selvitys toimii hyvänä pohjana kotoutumisjärjestelmämme parantamiselle, ja opetus- ja kulttuuriministeriössä olemme jo käynnistäneet muutostarpeiden arvioinnin koulutusjärjestelmämme joka portaalla, sanoo selvityksen vastaanottanut Sanni Grahn-Laasonen.
Kokemusta rakennus- ja kuljetusaloilta
90 prosentilla turvapaikanhakijoista on aikaisempaa työkokemusta, monella useammalta alalta.
Eniten työkokemusta on kertynyt rakennus- ja kuljetusaloilta. Rakennusmiehinä, rakennusmaalareina, rakennusinsinööreinä ja muissa rakennusalan ammateissa on työskennellyt 27 prosenttia. Taksinkuljettajina, linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajina sekä muissa kuljetusalan tehtävissä työskennelleitä on 21 prosenttia.
Muita suuria ammattialoja ovat kaupallinen ala, ravintola-, hotelli- ja ruuanvalmistusala sekä kulttuuri-, viestintä-, taidealat ja käsityö. Yrittäjinä on toiminut 19 prosenttia hakijoista.
Luku- ja kirjoitustaitoisia
Selvityksessä kartoitettiin myös luku- ja kirjoitustaitoa äidinkielellä ja koulukielellä. Suurin osa osaa lukea ja kirjoittaa joko jommallakummalla tai molemmilla. Vain 7 prosenttia ei osaa lukea ja kirjoittaa ollenkaan.
Suurin osa, 73 prosenttia, tarvitsee eriasteista harjoitusta latinalaisella kirjaimistolla lukemisessa ja / tai kirjoittamisessa. Enemmistölle riittänee kuitenkin lyhyempi luku- ja kirjoitustaitoa tukeva koulutus. Luvut ovat suuntaa antavia, koska kartoitushetkellä turvapaikanhakijat ovat olleet Suomessa vasta vähän aikaa ja tilanne voi olla erilainen, kun maassaoloaika pitenee ja henkilö tottuu kuulemaan ja näkemään suomen kieltä.
Kartoitus osoittaa, että osaamisen tunnistamisen prosesseja voi nopeuttaa. Osaamiskartoituksen voisi jatkossa toteuttaa esimerkiksi vastaanottokeskukseen suunnitellun orientoivan jakson yhteydessä. Tiedot tulisi kerätä keskitetysti viranomaisten toimesta jo vastaanottokeskuksessa.
Koulutus työelämälähtöisemmäksi
Sanni Grahn-Laasosen mukaan maahanmuuttajien polut koulutukseen ja työelämään ovat nykyisellään liian pitkiä.
– Niihin sisältyy tyhjäkäyntiä, päällekkäisyyksiä ja joskus myös epätarkoituksenmukaisia opintoja. Maahanmuuttajia on ohjattu koulutukseen sen perusteella, mitä on tarjolla, pikemminkin kuin yksilöllisten tarpeiden ja jo hankitun osaamisen mukaan.
Kartoituksen tekijät korostavat myös kotoutumiskoulutuksen kehittämistä. Kotoutumiskoulutus tulisi toteuttaa nykyistä työelämälähtöisemmin niin, että luokkaopiskelun oheen järjestetään säännöllisiä työelämäjaksoja ja / tai ammatillisia opintoja.
Ohjauksen riittävä resursointi tulisi varmistaa. Kohtaamisia maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä tulisi edistää. Vastaanottokeskuksissa tulisi järjestää turvapaikanpäätöstä odottaville luku- ja kirjoitustaidon opetusta ja opiskeluvalmiuksia vahvistavaa koulutusta.
lehti 