Suomessa vuosittain noin 140 000 työntekijää kokee kärsivänsä työpaikkakiusaamisesta. Tämä on kaksi kertaa enemmän kuin muissa Euroopan maissa. Ruotsiin verrattuna Suomessa on tapauksia jopa nelinkertainen määrä Tilastokeskuksen ja Åbo Akademin keräämien tietojen mukaan.
Silti viranomaiskäsittelyyn tapauksia päätyy vain nelisensataa. Vieläkin harvemmin viranomaiset patistavat työnantajia ryhtymään toimenpiteisiin.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen on huolissaan asiasta.
– Asiantuntijoiden mukaan ristiriidat pitäisi ratkoa työpaikoilla mahdollisimman varhain. Häirinnän ja kiusaamisen selvittely oikeussalissa on kaikille raskasta, eikä näissä prosesseissa yleensä ole voittajia, Sarkkinen sanoo.
Sovittelu avuksi
Sarkkinen ehdottaa tilanteen parantamiseksi sovittelua. Hän jätti asiasta lakialoitteen perjantaina. Nykyisin asiaa koskeva lainsäädäntö ei valtuuta työsuojeluviranomaisia määräämään häirintätapausta sovitteluun, jos työnantaja tai työntekijät eivät myönnä häirintää.
– Sovittelu olisi hyvä lisä työsuojelun keinovalikoimaan. Häirintä ja kiusaaminen työpaikoilla on liian yleistä. Tarvitsemme kaikki keinot, jotta ongelmat saadaan ratkottua ajoissa ja voimme keskittyä työpaikoilla työntekoon, sanoo Sarkkinen.
Aloitteessa tarkoitettu, sovittelun tuloksena syntynyt sopimus voitaisiin vahvistaa yhdenvertaisuuslain mukaisesti yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa ja panna täytäntöön kuten lainvoimainen tuomio.
Uhka terveydelle
Sovittelu on vapaaehtoinen konfliktinhallintamenetelmä, jossa puolueeton ulkopuolinen henkilö, sovittelija, auttaa riidan osapuolia erityisen sovittelumenettelyn avulla löytämään molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun.
Sovittelija ei ratkaise osapuolten ongelmaa vaan toimii sovinnon mahdollistajana. Sovittelussa ei etsitä syyllistä eikä ehdotonta totuutta.
– Pahimmillaan häirintä aiheuttaa vaaraa työntekijän terveydelle. Lait yhdenvertaisuudesta ja työturvallisuudesta määrittelevät, millainen toiminta on työpaikalla häirintää, Sarkkinen toteaa.
lehti 