Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin jäsenet ovat huolissaan lähihoitajakoulutuksen laadusta tulevaisuudessa. Järjestön tekemän koulutuskyselyn mukaan yhä useampi koulutuksen järjestäjä on luopunut pääsy- ja soveltuvuuskokeista.
– Kyselyyn vastanneista 96 prosenttia pitää pääsy- ja soveltuvuuskokeita välttämättöminä, tutkimuksen tehnyt Superin asiantuntija Sara Simberg kertoi järjestön tiedotustilaisuudessa Helsingissä torstaina.
Puheenjohtaja Silja Paavolan mukaan oppilaitokset saavat päättää itse, valitsevatko opiskelijansa pääsykokeiden vai todistuksen perusteella.
– Halvin tapa kouluttaa on vanha mestari-kisälli -malli. Siinä on ongelmana, että kisällejä kyllä riittäisi, mutta kouluttamaan ehtiviä mestareita eli opettajia on vähemmän, Paavola sanoi.
Hänen mielestään koulutuksen laatu on suorassa yhteydessä asiakas- ja potilasturvallisuuteen sekä hoidon laatuun.
– Yhä useampi nuori ja uuteen ammattiin vaihtava aikuinenkin ohjataan lähihoitajakoulutukseen, koska työvoiman tarve sosiaali- ja terveysalalla kasvaa. Meidän mielestämme soveltuvuus alalle on aina varmistettava.
Koulutuksesta on leikattu liikaa
Paavola muistutti, että hoitotyö on vuorovaikutusta ja yksi tärkeimmistä vuorovaikutuksen työkaluista on kieli.
– Hoitajan riittävä kielitaito on tärkeä potilas- ja asiakasturvallisuuden takia.
Kaksi viidestä kyselyyn vastanneesta ilmoitti, että opiskelijan työssä oppiminen oli joskus jouduttu keskeyttämään heidän työpaikallaan. Keskeytyksen syyksi mainittiin muun muassa puutteellinen kielitaito, joka oli johtanut potilasturvallisuuden vaarantumiseen.
Paavola ja Sara Simberg ihmettelevät, miten hallituksella on varaa tehdä miljoonien leikkauksia hoitoalan koulutukseen.
– Vaadittavan ammattitaidon hankkiminen vaikeutuu, kun opetustunteja oppilaitoksissa vähennetään samalla kun mitoituksia työpaikoilla heikennetään. Oppiminen työpaikalla ei onnistu, jos työpaikkaohjaajalla ei ole aikaa opettaa ja ohjata tai mahdollisuutta täydennyskoulutukseen oman ammattitaitonsa ylläpitämiseksi, Simberg kertoo.
Kaksi kolmesta vastaajasta koki kyselyn mukaan tarvitsevansa lisää koulutusta ja perehdytystä ohjaajan tai arvioijan tehtävään.
– Sanonnan mukaan aika on rahaa. Jos koulutukseen ja ohjaukseen ei osoiteta riittävästi rahaa, voi maksettavaksi tulla suuri lasku potilas- ja asiakasturvallisuuden sekä hoidon laadun vaarantumisesta, Paavola totesi.
uutiskirje 
