Taantuma on leikannut eniten nuorten tuloja, kertoo Tilastokeskus. Kotitalouksien mediaanitulot ovat vuoden 2010 jälkeen kasvaneet käytännössä vain yli 65-vuotiaiden ikäryhmissä. Kaikkien kotitalouksien mediaanitulo laski runsaan prosentin.
Tilastokeskuksen tulonjakotilaston tiedoista ilmenee, että heikoin tulokehitys 2010–2014 oli kotitalouksissa, joiden pääasiallisesta toimeentulosta vastannut henkilö oli iältään alle 25-vuotias. Tässä ikäluokassa käytettävissä oleva mediaanitulo oli vuonna 2014 lähes 6 prosenttia matalampi kuin vuonna 2010. 25–34-vuotiaiden ikäluokassa tulot pienenivät 2 prosenttia ja 35–44-vuotialla puolitoista prosenttia samalla aikajaksolla.
Eläke on vakaata tuloa
Eläkeikäisten tuloihin taantuma ei ole vaikuttanut. 75 vuotta täyttäneiden ikäluokassa reaalitulot olivat vuonna 2014 lähes 6 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2010. 65–74-vuotiaiden ikäluokassa tulot kasvoivat samalla ajanjaksolla 3,5 prosenttia.
Tilastokeskuksen mukaan ikäluokkien erilaista tulokehitystä selittää se, että eläkeikäisten kotitalouksien tulot eivät ole yhtä herkkiä suhdannevaihteluille kuin työikäisten tulot. Eläketulot ovat vakaita, sillä niihin ei ole taloudellisesti vaikeinakaan aikoina kohdistettu suoranaisia leikkauksia. Sen sijaan työikäisille tyypilliset palkka- ja yrittäjätulot ovat herkempiä suhdannevaihteluille.
Eniten rahaa on käytettävissä keski-ikäisillä työssä olevilla. 45–54 vuotta olevien kotitalouksien koko ja rakenne-erot huomioiva ekvivalentti mediaanitulo oli 26 400 euroa vuonna 2014. 75 vuotta täyttäneiden mediaanitulo oli samaan aikaan noin 17 000 euroa ja 65–74-vuotiaiden 20 600 euroa.
Alle 25-vuotiaiden kotitalouksien ekvivalentti mediaanitulo oli vain 13 600 euroa.
Eläkeläistalouksia jo joka kolmas
Suomessa oli vuonna 2014 runsaat 2,6 miljoonaa kotitaloutta. Palkansaajakotitalouksia oli 1,26 miljoonaa eli selvästi alle puolet kaikista kotitalouksista. Vielä 1980-luvun lopulla palkansaajakotitalouksien osuus kaikista kotitalouksista oli 60 prosenttia. Eläkeläiskotitalouksia on nykyisin lähes 890 000, kun niitä oli vuonna 1987 noin 520 000.
Kotitalouksien tulot alenivat reaalisesti vuonna 2014 sekä keskiarvon että mediaanin mukaan jo toista vuotta peräkkäin. Kotitalouksien heikko tulokehitys alkoi jo vuonna 2010, joten vuosi 2014 oli jo neljäs perättäinen heikon tulokehityksen vuosi kotitalouksille.
Eri tulomuodoissa on tapahtunut viime vuosikymmeninä suuria muutoksia. Palkkatulojen osuus kotitalouksien bruttotuloista on laskenut 1980-luvun lähes 70 prosentista runsaaseen 60 prosenttiin. Tulonsiirtojen bruttotulo-osuus taas nousi samana aikana 20 prosentista 30 prosenttiin.
Suurituloisimman kymmenyksen tuloista omaisuustulot muodostavat nykyisin jo noin 15 prosenttia. 1980-luvulla osuus oli muutaman prosentin luokkaa.
”Äärimmäisen epäreilua”
Kansanedustaja Li Andersson kehottaa Facebookissa arvioimaan Tilastokeskuksen julkaisua vasten hallituksen aikeita niin opintotuen, perustulokokeilun kuin paikallisen sopimisenkin suhteen.
Opintotukeen ollaan suunnittelemassa yli 25 prosentin suuruista leikkausta. ”Jo valmiiksi hyvin pienituloisilta nuorilta aikuisilta ollaan siis leikkaamassa kaikista eniten”, Andersson kirjoittaa.
Perustulokokeilussa selvitysryhmä ehdottaa, että alle 25-vuotiaat jätettäisiin kokeilun ulkopuolelle. Perustelu tälle on se, että kokeiluun varatut resurssit eivät riitä nuorten mukaan ottamiseen, koska nuorten sosiaaliturva on niin matalalla tasolla.
Jos paikallista sopimista edistetään ilman sitovia perälautoja, jotka takaavat sen, että vähimmäisehdoista ei voi lipsua esimerkiksi palkan suhteen, kärsisivät siitäkin Anderssonin mukaan erityisesti nuoret.
”Nuoret ovat jo nyt yliedustettuna esimerkiksi vuokratyössä ja nollatuntisopimuksella työskentelevien joukossa. Työelämässä on jo hyvin paljon joustoja, ja joustajina yleensä nuoret aikuiset.”
”Nuorillakin tulee olla oikeus riittävään toimeentuloon. On äärimmäisen epäreilua, että nuoret aikuiset laitetaan maksamaan koko lasku taantumasta.”
lehti 