Yle ja useat kansainväliset tiedotusvälineet alkoivat sunnuntai-iltana tehdä paljastuksia jättiläismäisestä veroparatiiseja koskevasta tietovuodosta. Sadat tutkivat toimittajat ovat perehtyneet 11,5 miljoonaan panamalaisesta asianajotoimistosta Mossack Fonsecasta vuodettuun asiakirjaan. Yhtiö on yksi maailman suurimmista veroparatiisipalveluita tuottavista yrityksistä.
Niin sanottu Panamaleaks on maailman suurin tietovuoto, moninkertainen esimerkiksi Wikileaksin diplomaattivuotoon verrattuna.
Vuoto paljastaa veroparatiisitaloutta ylläpitävien lakimiesten ja pankkien tavat myydä salaisuutta ja anonymiteettiä rikkaille ja valtaapitäville. Aineistosta löytyy 140 vallanpitäjää ympäri maailmaa. Heistä 12 on valtion tai hallituksen päämiehiä.
Nordea yksi aktiivisimmista
Ylen MOT kertoo maanantaina Nordean perustaneen asiakkailleen satoja yhtiöitä veroparatiiseihin. Pohjoismaiden suurimman finanssikonsernin Luxemburgin-yksikkö on vuosina 2004–2014 perustanut asiakkailleen melkein 400 veroparatiisiyhtiötä Panamaan ja Brittiläisille Neitsytsaarille.
Nordean perustamien veroparatiisiyritysten bulvaanijohtajina toimii MOT:n mukana panamalaisia johtajia, joita kutsutaan nimityksellä ”nominee directors”. He ovat yleensä Mossack Fonsecan huonosti palkattuja rivityöntekijöitä. Järjestely on tehty siksi, etteivät yritysten oikeiden omistajien, siis Nordean asiakkaiden, nimet päädy julkisiin rekistereihin.
Nordea on käyttänyt myös haltijaosakkeita, joissa niissäkin oikeiden omistajien nimet ovat pysyneet piilossa.
Haltijaosakkeiden käyttö on nykyisin kielletty useassa perinteisessä veroparatiisimaassa, koska niitä on laajasti käytetty petoksiin ja veronkiertoon, MOT kertoo.
Nordea on julkisuudessa kertonut parantavansa tapansa ja ottavansa kritiikin erittäin vakavasti.
Tietovuodossa on mukana 543 pankkia, joista Nordea on avannut 11. eniten veroparatiisiyhtiöitä.
Postilaatikko vielä viime kesänä
Nordean Luxemburgin toimitusjohtaja ja Nordean Private Bankin johtaja Thorben Sanders myöntää MOT:n haastattelussa, että ennen vuotta 2009 Nordea ei tarkistanut, käyttivätkö asiakkaat pankkia veronkiertoon, mutta vuoden 2009 lopussa tehtiin päätös, että pankkia ei voi enää käyttää veronkiertoon. Nordean Man-saaria veroparatiisikohteena kehuva esite on kuitenkin edelleen verkossa.
Ruotsin television mukaan Nordea on vielä viime kesänä ollut luomassa asiakkaalleen postilaatikkofirmaa Mossack Fonsecan avulla.
Paljastusten jälkeen Nordea on myös viitannut OECD:n mallin mukaiseen kansainväliseen raportointistandardiin, jolla pyritään automatisoimaan verottajien välinen raportointi sijoituksista.
”Pankkien omat toimet eivät riitä”
Veroparatiiseista useita kirjojakirjoittanut tutkija Matti Ylönen toteaa kansalaisjärjestö Finnwatchin verkkosivuilla, ettei ongelma ratkea pankkien omilla toimilla. Hänen mukaansa Panamaleaks olisi tilaisuus ajaa EU:ssa läpi laaja, pakollinen maakohtainen talous- ja veroraportointi kaikille suurille yhtiöille. Lisäksi muun muassa automaattisen tiedonvaihdon porsaanreiät pitäisi tukkia.
Ylönen kirjoittaa Suomen ja etenkin Juha Sipilän hallituksen olleen näissä asioissa enemmän osa ongelmaa kuin sen ratkaisua. Viime vuonna Suomi pyrki vesittämään EU:n komission suunnitelmaa yhtiöiden verojen välttelyn hillitsemiseksi.
Euroopan komissio julkaisi vuosi sitten suunnitelmansa yhtiöiden verojen välttelyn kitkemiseksi. Se on lähtenyt kehittämään omaa listaansa yhteistyöhaluttomista veroparatiiseista, jolle nostettiin 30 maata. Suomen hallitus suhtautui listaan kriittisesti sillä perusteella, ettei OECD:n mustalla listalla ole yhtään valtiota.
Sipilän hallitus on myös jarruttanut aloitetta yritysten maakohtaisesta veroraportoinnista.
”Maahanmuuttajien demonisointia olennaisempi asia”
Ylösen mukaan veroparatiisien vastaisessa taistelussa pitäisi pystyä parempaan.
”Finanssikriisin jälkipyykkiä ei ole puitu loppuun ja varallisuutta rikkaimmille sijoittajille ja suurimmille yrityksille kasaavat rakenteet ovat yhä toiminnassa. Veroparatiisien ruokkimat tuloerot maiden välillä ja niiden sisällä ovat suurimpia kuin koskaan”, hän kirjoittaa.
Ylönen toivoo Panamaleaksin kääntävän suomalaistakin keskustelua maahanmuuttajien demonisoinnista olennaisempiin kysymyksiin.
”Esimerkiksi Yhdysvalloissa tämä keskustelu käy kuumana Bernie Sandersin esivaalikampanjan myötä.”
lehti 