Valtiovarainministeri Alexander Stubb lähetti kolme viikkoa sitten blogissaan ”kirjeen suomalaisille”. Luottoluokittaja Fitch oli juuri laskenut Suomen luokitusta pykälän, tasolle AA+. Luottoluokituksen aleneminen ei ole mikään ”business as usual” –varoitus, jonka jälkeen kaikki jatkuu kuin ennallaan. Se on merkki siitä, että meitä ulkopuolelta arvioivat ovat alkaneet menettää uskoaan Suomen kykyyn uudistua, Stubb kirjoitti.
Taloushistorian professori Sakari Heikkinen tarkastelee omassa blogissaan mitä Fitchin luottoluokituksen alennuksesta seurasi Suomen valtionlainojen korolle. Vastaus on, että ei mitään. Viisivuotisen velan korko on ollut miinuksella vuoden alusta ja on sitä edelleenkin 0,27 prosentin verran.
”Sijoittajat siis maksavat mahdollisuudesta omistaa Suomen valtion viisivuotista velkaa!” Heikkinen kirjoittaa.
Kymmenvuotisten obligaatioidenkin korko on alentunut Fitchin luottoluokituspäätöksen jälkeen, se on nyt 0,36 prosenttia plussalla.
Suomi ei Kreikan tiellä
Heikkinen kirjoittaa Suomen valtionvelan koron kertovan, että elämme edelleen poikkeuksellisia aikoja − ”business as unusual”. Aikojen poikkeuksellisuudesta kertoo sekin, että vuodesta 2000 Suomen valtionlainojen korot ovat alentuneet noin viidellä prosenttiyksiköllä ja finanssikriisiä edeltäneestä tasosta noin neljällä prosenttiyksiköllä.
Fitchin luottoluokituspäätös ei pukannut Suomen valtionlainojen korkoa nousevalle radalle Heikkisen mukaan siksi, että päätöksen perusteluissa ei ollut mitään sellaista uutta, mitä taloutemme tarkkailijat eivät ennestään tietäisi. Luottoluokituksen alennus johtui ennen kaikkea Suomen heikoista kasvunäkymistä.
Velka ei ongelma, vaan kasvun puute
Heikkinen kirjoittaa, ettei Suomen talouden vaikeuksista huolimatta näköpiirissä ole ”mitään sellaista, mikä olisi työntämässä Suomea luottoluokitusasteikolla lähellekään Espanjaa tai Portugalia − Kreikasta puhumattakaan”.
”Kasvavan valtionvelan hoitaminen ei näillä koroilla tule tuottamaan tulevaisuudessakaan suuria ongelmia. Velka ei edelleenkään ole pääongelma; kasvun puute on”, Heikkinen toteaa ja viittaa valtiokonttorin kuvioonSuomen korkomenoista. Ne ovat nyt alimmalla tasolla sitten vuoden 1993. Kun nykyinen velkaantuminen alkoi vuonna 2008, korkomenot olivat yli kaksi miljardia euroa vuodessa. Tänä vuonna ne ovat runsaat 1,5 miljardia.
Heikkinen toteaa taloustieteilijä Larry Summersin tuoneen taloustieteelliseen keskusteluun ”pitkittyneen pysähtyneisyyden” käsitteen. Summersin vastaus tilanteeseen on globaalisti koordinoitu kokonaiskysynnän parantaminen finanssipolitiikalla:
”Globaalin koordinaation fokuksen pitäisi siirtyä rakenteellisia uudistuksia ja budjetin tasapainottamista koskevista kliseistä globaalin kysynnän riittävän tason varmistamiseen.”
uutiskirje 
