Työttömiä oli viime vuonna 20 000 enemmän kuin vuonna 2014, ilmenee Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta. Vuonna 2015 työttömänä oli keskimäärin 252 000 henkeä. Työttömyysaste oli keskimäärin 9,4 prosenttia, kun se vuonna 2014 oli 8,7 prosenttia.
Työllisiä oli viime vuonna 2 437 000. Se oli 10 000 vähemmän kuin vuonna 2014. Työllisyysaste laski hieman edellisvuodesta ja oli 68,1 prosenttia. Hallitus on asettanut tavoitteeksi 72 prosentin työllisyysasteen tällä vaalikaudella. Työllistämiskeinojaan se esittelee tiistaina päivällä.
Työllisten määrä laski teollisuudessa 7 000 hengellä ja saman verran tukku- ja vähittäiskaupassa, jossa vähennys koski yksinomaan tukkukaupan työllisiä. Työllisten määrä kasvoi 8 000 hengellä liike-elämän palveluissa ja 5 000 hengellä informaation ja viestinnän toimialalla. Terveyspalveluissa työllisten määrä kasvoi 11 000 hengellä.
Alityöllisiä entistä enemmän
Alityöllisiä eli vasten tahtoaan esimerkiksi osa-aikatyötä tai lyhennettyä työviikkoa tekeviä oli 137 000 henkeä, mikä oli 10 000 henkeä enemmän kuin vuonna 2014.
Palkansaajista määräaikaisia oli 322 000. Palkansaajien kaikista työsuhteista 85 prosenttia oli jatkuvia ja 15 prosenttia määräaikaisia. Osuudet säilyivät lähes ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Määräaikaisista noin joka neljäs ei halunnut pysyvää työtä ja 68 prosentille vakituisen työn puute oli syy määräaikaisuuteen. Viime vuonna solmituista uusista työsuhteista noin puolet oli määräaikaisia.
Osa-aikatyötä teki 378 000 henkeä eli 15 prosenttia kaikista työllisistä. Kokoaikatyön puute oli palkansaajien yleisin syy työskennellä osa-aikaisesti. Vuonna 2015 vastentahtoisesti osa-aikaista työtä tekeviä palkansaajia oli 99 000 henkeä.
Usko työn saantiin mennyt
Työvoimatutkimuksen suurin muutos oli työvoiman ulkopuolella olevien piilotyöttömien määrän nousu kaikkien aikojen ennätykseen sinä aikana kun ilmiötä on mitattu vuodesta 1997. Piilotyöttömiä oli 144 000 henkeä, mikä oli 5 000 henkeä enemmän vuoteen 2014 verrattuna.
Piilotyöttömäksi luokitellaan työvoimatutkimuksessa työvoiman ulkopuolella oleva henkilö, joka olisi halunnut työtä ja olisi voinut ottaa työn vastaan kahden viikon kuluessa, mutta ei ollut aktiivisesti hakenut työtä edeltävän neljän viikon aikana. Yleisin syy siihen, etteivät piilotyöttömät olleet hakeneet töitä, oli oletus siitä, että töitä ei ollut saatavilla. Näin uskoi reilu kolmannes piilotyöttömistä. Noin viidesosalla syynä oli opiskelu.
Piilotyöttömiä oli eniten 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä, 39 000 henkeä, joista valtaosa mainitsi opiskelun syyksi siihen, että eivät olleet hakeneet työtä. 55–64-vuotiaiden ikäryhmän 32 000 hengen piilotyöttömyyden suurin syy oli se, ettei työtä uskottu olevan saatavilla.
Kymmenen prosenttia eli 66 000 henkeä 15–24-vuotiaiden ikäluokasta ei ollut työssä, koulutuksessa eivätkä asevelvollisuutta suorittamassa. Tilastokeskuksen mukaan he eivät kuitenkaan edusta syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, koska tässä tilanteessa olevien nuorten määrä on ollut suurimmillaan kesällä ja vuodenvaihteessa. Se viittaa siihen, että kyseessä on monen kohdalla lyhytaikainen pääsykokeisiin valmistautumis-, loma- tai odotteluvaihe erilaisten opintojen, työn ja asevelvollisuuden suorittamisen välillä.
lehti 