Sutta ja sekundaa halvalla
Kunta-alan palkansaajajärjestöjen selvitysten mukaan ulkopuolisten sijoitusyhtiöiden palveluiden laadussa on ollut ongelmia.
– Selvitystemme jälkeen osa kunnista on joutunut ottamaan palveluita takaisin itselleen, koska odotettua laatua ei ole saatu, JHL:n toimialajohtaja Päivi Niemi-Laine kertoo.
Hänen mukaansa myös sijoitusyhtiöiden palveluiden hinnat ovat nousseet matkan varrella, koska tuotantokustannukset ovat tulleet yksityisille yrityksille yllätyksenä.
– Minua on vaivannut jo kauan, että julkista rahaa viedään markkinoille ilman, että se välttämättä tuo mitään takaisin yhteiskunnalle. Näin toimivat sijoitusyhtiöt, joiden kautta rahat siirtyvät veroparatiiseihin. (UP/MP)
Hallitus valmistelee parhaillaan kuntalain muutosta, joka laajentaa kuntien velvollisuutta yhtiöittää liikelaitoksiaan. Liikelaitos on jatkossa muutettava osakeyhtiöksi, mikäli se toimii kilpailluilla markkinoilla.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio tunnustaa, että hallituksen yhtiöittämisvaatimus tuli yllätyksenä.
– Suurin yllätys oli, kuinka laajasti palveluita pitäisi yhtiöittää. Me kuvittelimme, että ensin toteutettaisiin uudistus ja maakunnissa yhtiöitettäisiin sen jälkeen jotakin.
Tainion mukaan tätä pidettiin Kuntaliitossa todennäköisenä, koska terveyspalveluita on yhtiöitetty jo aiemminkin.
– Jotakin tällaista odotimme nytkin, mutta kaikkien peruspalveluiden ja osittain myös erityispalveluiden yhtiöittämien oli yllätys, Tainio kummastelee.
Isot uudistukset vaativat aikaa
Tainio ihmettelee hallituksen yhtiöittämiskiirettä.
– Kun tehdään näin isoa uudistusta näin nopealla aikataululla, olisi parempi ehkä vähän hidastaa.
Tainion mukaan maakunnissa on meneillään liian monta asiaa päällekkäin.
– Millä taataan, että palveluiden valinnanvapaus toteutuu ja miten monikanavarahoituksen yksikanavaistaminen onnistuu? Näin iso rakenteellinen uudistus vaatii aikaa.
Tainion mielestä olisi ollut parempi edetä vaiheittain ja arvioida yksityistämisen tarpeet vasta matkan varrella.
– Hallituksen kuvio sotkee myös kunnilta maakunnille siirtyviä tukipalveluita, jotka ovat olleet monessa kunnassa yhteisiä kunnan muiden toimintojen kanssa. Ne vaativat sopeuttamista.
Kaikkia kuntien palveluita ei Tainion mukaan edes voida yhtiöittää.
– Palveluita, joissa puututaan ihmisten perusoikeuksiin, ei voida yhtiöittää. Tällaisia ovat esimerkiksi pakkohoitopäätökset ja osa sosiaalihuollon päätöksistä.
Pakko on vain ideologinen valinta
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton toimialajohtaja Päivi Niemi-Laine tyrmää koko yhtiöittämispakon.
– Hallitus teki selkeän ideologisen päätöksen, jonka mukaan kuntapalvelut on osakeyhtiöitettävä, Niemi-Laine sanoo.
– Välttämätöntä yhtiöittäminen ei ole. Palvelut pystyttäisiin tuottamaan edelleen samalla tavalla kuin aiemminkin.
Niemi-Laine epäilee, että hallitus hakee mahdollisuutta vähentää julkisen alan omaa työtä. Häntä pelottavat Suomeen työntyvät pääomasijoitusfirmat.
– Nämä yritykset ovat yleensä ottaneet hoidettavakseen vain helpoimmat työt. Raskaimmat hoidot ovat jääneet edelleen julkisen sektorin kontolle.
Niemi-Laineen mukaan näyttää siltä, että julkisen sektorin työntekijöitä ollaan laittamassa kilometritehtaalle.
– Kilpailutuksen voittajat eivät yleensä ota ainakaan kaikkia työntekijöitään julkiselta sektorilta.
Sutta ja sekundaa halvalla
Kunta-alan palkansaajajärjestöjen selvitysten mukaan ulkopuolisten sijoitusyhtiöiden palveluiden laadussa on ollut ongelmia.
– Selvitystemme jälkeen osa kunnista on joutunut ottamaan palveluita takaisin itselleen, koska odotettua laatua ei ole saatu, JHL:n toimialajohtaja Päivi Niemi-Laine kertoo.
Hänen mukaansa myös sijoitusyhtiöiden palveluiden hinnat ovat nousseet matkan varrella, koska tuotantokustannukset ovat tulleet yksityisille yrityksille yllätyksenä.
– Minua on vaivannut jo kauan, että julkista rahaa viedään markkinoille ilman, että se välttämättä tuo mitään takaisin yhteiskunnalle. Näin toimivat sijoitusyhtiöt, joiden kautta rahat siirtyvät veroparatiiseihin. (UP/MP)
uutiskirje 
