KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Pakolainen työllistyy hitaasti mutta varmasti

Suomeen viime vuonna tulleista runsaasta 32 000 pakolaisesta ennakoidaan noin kymmenen tuhannen jäävän maahan. Lauttasaaren seurakunnan kirkkoherra Juha Rintamäki (oik.) oli vastassa irakilaisperhettä, joka tuli hätämajoitukseen Lauttasaaren kirkkoon viime syyskuussa.

Suomeen viime vuonna tulleista runsaasta 32 000 pakolaisesta ennakoidaan noin kymmenen tuhannen jäävän maahan. Lauttasaaren seurakunnan kirkkoherra Juha Rintamäki (oik.) oli vastassa irakilaisperhettä, joka tuli hätämajoitukseen Lauttasaaren kirkkoon viime syyskuussa. Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari

Pakolaisten kotoutumisen onnistuminen Suomessa alkaa näkyä kunnolla 2020-luvulta lähtien. Silloin maahanmuuttajien ja pakolaisten Suomessa syntyneet lapset tulevat työmarkkinoille. Toimittaja Teemu Saintula etsi laajan kirjallisen aineiston ja haastattelujen avulla vastauksia ajankohtaisiin pakolaiskysymyksiin.

Teemu Saintula
18.4.2016 7.45

Voivatko pakolaiset kaataa maan talouden?

Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan sellaista pakolaisten määrän rajaa ei ole löytynyt, jota maan talous ei olisi kestänyt. Australialaistutkimusten mukaan pakolaisista ei ole tullut taloudellista taakkaa pitkällä aikavälillä missään päin maailmaa.

Suomeen viime vuonna tulleista runsaasta 32 000 pakolaisesta ennakoidaan noin kymmenen tuhannen jäävän maahan. Näin pieni pakolaisten määrä ei aiheuta taloudellista notkahdusta.

Esimerkiksi Libanoninkin uskotaan selviävän pakolaisistaan. Libanonissa joka neljäs ihminen on pakolainen.

Kauanko Suomella menee aikaa sopeutua taloudellisesti nykyiseen pakolaismäärään?

Pakolaisten työllisyysaste paranee maassaoloajan pidentyessä.

Helsingin kaupungin tietokeskuksen mukaan Suomeen vuosina 1989–1993 saapuneiden Jugoslavian, Irakin, Iranin, Somalian ja Afganistanin kansalaisten työllisyysaste oli vuoteen 2007 mennessä kasvanut 58–61 prosenttiin, eli samalle tasolle parhaiten työllistyneiden maahanmuuttajaryhmien kanssa.

Yksi merkittävä tutkimus ja tulos aiheesta Pohjoismaissa on tehty ja saatu Norjassa. Vuonna 2014 julkaistun Immigrants, Labour Market Performance and Social Insurance -tutkimuksen mukaan osa pakolaisista on saavuttanut pakistanilaisten työperäisten maahanmuuttajien työllisyys- ja koulutustason Norjassa.

Suomeen jäävistä pakolaisista työmarkkinoille arvioi-daan tulevan nopeasti noin 60 prosenttia. Loput ovat lapsia ja nuoria. Pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien taloudellinen vaikutus riippuu siitä, kuinka nopeasti ja millaisiin työpaikkoihin pakolaiset työllistyvät.

Heikon taloustilanteen aikana tulleiden pakolaisten työllistyminen kestää kauemmin kuin hyvän taloustilanteen aikana saapuneiden.

Saksalaisen DIW Berlin -taloustutkimusinstituutin mukaan Saksaan viime vuonna tulleet pakolaiset alkavat tuottaa taloudellisesti 5–7 vuodessa. Monet muut arviot Saksassa vaihtelevat 4–10 vuoteen. Vajaa puolet viime vuonna Saksaan tulleista pakolaisista on lähtöisin Syyriasta.

Jääkö maahanmuuttajien ja pakolaisten keskimääräinen työllisyysaste kantaväestöä pienemmäksi Suomessa?

Ensimmäisellä maahanmuuttajasukupolvella käy näin varsinkin heikommin koulutetuissa ryhmissä.

Toisen sukupolven sopeutuminen kertoo hyvin, miten maahanmuuttajat ja pakolaiset ovat kotoutuneet Suomeen. Suurin osa pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien lapsista on alaikäisiä. Kotoutumisen onnistumisesta Suomessa voidaan tehdä nykyistä parempia johtopäätöksiä 2020–2030-luvuilla, kun maahanmuuttajien lapset pääsevät työikään. Silloin nähdään miten toinen maahanmuuttajasukupolvi työllistyy.

Maahanmuuttajien ja pakolaisten pitkittäistutkimusta ei Suomessa vielä ole riittävän pitkältä ajalta. Lisäksi talouden suhdanteet vaikuttavat maahanmuuttajiin voimakkaasti.

Miksi pakolaiset työllistyvät muita maahanmuuttajaryhmiä hitaammin?

Työn, opiskelun tai rakkauden perässä maahan tuleva toimii suunnitelmallisesti. Pakolaiset jättävät maansa ennalta suunnittelematta.

Pakolaisten työllistyminen on muita maahanmuuttajia vaikeampaa myös kielitaidon puutteen, yleisen koulutuksen puutteen ja taitojen puutteen vuoksi.

Monen pakolaisen työllistymistä vaikeuttaa myös se, että he ovat saattaneet joutua viettämään vuosia matkalla, pakolaisleireillä tai vastaanottokeskuksissa.

Miksi useimpien maiden talous kasvaa pakolaisten ansiosta, vaikka pakolaisten työttömyys voi olla pitkään kantaväestöä ja muita maahanmuuttajaryhmiä heikompi?

Pakolaiset lisäävät kulutusta. Bruttokansantuote nousee, kun pakolaisille esimerkiksi rakennetaan asuntoja.

OECD:n mukaan maahanmuuttajien myönteinen vaikutus talouteen on Euroopan maissa ollut yleensä muutamista prosentin kymmenyksistä useisiin prosentteihin vuosittain.

Ajatuspaja Arena Idén laski vuonna 2015, että Ruotsi olisi saanut 900 miljardin kruunun eli lähes 100 miljardin euron voiton maahanmuutosta vuodesta 1950 lähtien. Paljon pakolaisia vastaanottaneen Ruotsin talouden ennakoidaan kasvavan 3,5 prosenttia vuonna 2016.

Maahanmuuttolaskelmien tulos näyttää riippuvan laskelmiin otettavista muuttujista. Muuttujien valinnan taustalla voivat olla poliittiset syyt.

Ovatko pakolaiset menoerä lyhyellä aikavälillä?

Pakolaispolitiikan menot ovat suoria ja näkyvät heti.

Vaikka pakolaiset tuntuisivat alussa maksavan paljon, summa kannattaa suhteuttaa valtion budjetin kokoon. Jos joku väittäisi maahanmuuttajien maksavan vaikkapa miljardi euroa vuodessa, summa tarkoittaisi alle kahta prosenttia Suomen valtion vuosibudjetista.

Pakolaispolitiikan tuotot kulutuksen nousua lukuunottamatta tulevat epäsuorasti ja pitkällä aikavälillä. Tarkkojen summien laskeminen on vaikeaa. Osa suomalaisista asiantuntijoista on kieltäytynyt maahanmuuton kulujen laskemisesta, koska tehtävä on heidän mielestään vaikea tai mahdoton.

Yhtä vaikeaa on maahanmuuttajien ja pakolaisten kulujen erottelu. Australialainen väestötieteilijä Graeme Hugo kuitenkin erotti maahanmuuttajien ja pakolaisten kulut toisistaan tutkimuksessaan vuonna 2011. Hugon saamien tulosten mukaan pakolaisista on taloudellista hyötyä, he perustavat paljon omia yrityksiä sekä tekevät niitä töitä, joita kantaväestö tai muut maahanmuuttajat eivät tee.

Kuinka moni pakolainen jää pysyvästi
Suomeen?

Nykyään todennäköisesti yhä useampi. Pitkittyneiden konfliktien vuoksi palaajia on maailmanlaajuisesti ollut aiempaa vähemmän viimeisen kymmenen vuoden aikana.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan suurin osa maailman pakolaisista on palannut lähtömaihinsa viimeisen 40 vuoden aikana.

Vuonna 2015 julkaistun Suomen somalit -kirjan mukaan tuhannet koulutetuimmat somalit ovat Suomen kansalaisuuden saatuaan lähteneet väliaikaisesti tai pysyvästi Suomesta.

Onko Suomen helppoa vai vaikeaa kotouttaa maahanmuuttajat?

Suomi on verrattain vauras valtio, mikä auttaa maahanmuuttajien kotoutumista. Köyhien maiden on Suomea vaikeampi sulauttaa tulijat yhteiskuntaansa suuren tulijamäärän ja puutteellisen infrastruktuurin vuoksi.

Suomessa on toimiva koulutusjärjestelmä. Toisen polven maahanmuuttajat ovat kasvaneet suomalaisessa yhteiskunnassa ja käyneet läpi suomalaisen koulutusjärjestelmän. Toisaalta monet Suomeen tulleet pakolaiset tulevat kehitysmaista, joissa erityisesti naisten koulutustaso on alhainen. Näiden naisten saaminen työelämään vaatii erityisen paljon vastaanottavalta maalta.

Pohjois-Amerikassa ja Britanniassa somalit ovat kotoutuneet vähäisemmän syrjinnän ja erilaisen työmarkkinarakenteen vuoksi paremmin kuin Suomessa ja muualla Manner-Euroopassa.

Perustuuko julkinen keskustelu maahan-muuttajien ja pakolaisten kuluista ja tuotoista tietoon?

Maahanmuutosta keskustelu ja poliittinen päätöksenteko on usein tunnepohjaista ympäri maailman.

Vaikka asiasta puhutaan ja uutisoidaan paljon, ihmisillä on tietoa vähän. Asiantuntijat kehottavat etsimään faktoja. Sen jälkeen keskustelu on nykyistä helpompaa.

Ihmisten tietomäärään puutteeseen vaikuttaa myös se, että edes asiantuntijat eivät voi varmasti tietää pakolaisiin ja muihin maahanmuuttajiin liittyvien asioiden ja olosuhteiden kehittyvän tietyllä tavalla.

Muut kuin jutussa mainitut lähteet: työ- ja elinkeinoministeriön työllisyys- ja yrittäjyysosaston kotouttamisen osaamiskeskuksen kehittämispäällikön Annika Forsanderin haastattelu, tutkijana sekä Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa että Aalto-yliopistossa toimivan Matti Sarvimäen haastattelu, brittiläisen Essexin yliopiston taloustieteen professorin Timothy Hattonin haastattelu News.com.au-sivustolla, Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen (VATT Analyysi 1-2014), Kansainvälisen valuuttarahaston The Refugee Surge in Europe: Economic Challenges -raportti, Impact of Humanitarian Aid on the Lebanese Economy -raportti, E-international relations, Svenska Dagbladet, Ekonomifakta, Die Welt, Die Zeit, The Guardian, Helsingin Sanomat ja Maailma.net.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Aija Andersson menehtyi sunnuntaina.

Runoilija Aija Andersson on kuollut

JHL:n neuvotteluista vastanneet sopimusasiantuntijat ovat tyytyväisiä sopimuksen lopputulokseen.

Henkilökohtaisille avustajille uusi työehtosopimus voimaan

Helsingissä pyörällä pääsee nopeasti todellisuudesta toiseen.

Muutama kilometri erottaa äänestysaktiivisuuden ääripäät – ”Koulutuksen ja tulotason osalta moni helsinkiläinen naapurusto vastaa Lapin syrjäseutuja”

Poliittinen kulttuuri on nostalgian läpitunkemaa, ja se hyödyttää oikeistoa, sanoo tutkija Timo Miettinen

Uusimmat

Aija Andersson menehtyi sunnuntaina.

Runoilija Aija Andersson on kuollut

JHL:n neuvotteluista vastanneet sopimusasiantuntijat ovat tyytyväisiä sopimuksen lopputulokseen.

Henkilökohtaisille avustajille uusi työehtosopimus voimaan

Tuomas Liusin uusimmassa dekkarissa kannattaa muistaa, että sanalla lahti on useampia merkityksiä suomen kielessä, eikä sioillakaan aina tarkoiteta eläimiä.

Härskin hauskaa menoa Tuomas Liusin liioittelevassa ekojännärissä Sikojen lahti

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kuuleeko hallitus? ”Noin 100 000 ihmistä tekee vastentahtoista osa-aikatyötä, koska kokopäiväistä työtä ei ole tarjolla”

 
02

Suomen Yrittäjistä väläytellään jo sunnuntailisistä luopumista – ”Kun mikään ei riitä”, vastaa vasemmiston Andersson

 
03

Kansanedustaja kysyy Purralta: Miksi 60 miljoonaa on pieni summa, kun se annetaan rikkaille, mutta vammaisten kohdalla puolet pienempi summa on pakko säästää?

 
04

Hyvinvointialueiden alijäämä jopa 1,2 miljardia: Keskeinen syy keikkalääkärit

 
05

Porvari on aina kunnollisempi kuin vasemmisto, joten annetaan olla

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen sosiaaliaktivistit vaativat miesten ja naisten todellista tasa-arvoa – ”Sukupuolten eriarvoisuus on Chilessä yhä avoin haava”

01.10.2023

Arabiemiraatit hankkimassa päästöoikeuksia Liberian sademetsistä

01.10.2023

Muutama kilometri erottaa äänestysaktiivisuuden ääripäät – ”Koulutuksen ja tulotason osalta moni helsinkiläinen naapurusto vastaa Lapin syrjäseutuja”

01.10.2023

Ugandan öljyhankkeet jakavat kansaa

30.09.2023

Ilkka Remeksen trilleri viihdyttää pitkästä aikaa

30.09.2023

Oopiumin viljely romahti Afganistanissa

30.09.2023

Nopea väestönkasvu on Egyptin siunaus ja kirous

30.09.2023

Poliittinen kulttuuri on nostalgian läpitunkemaa, ja se hyödyttää oikeistoa, sanoo tutkija Timo Miettinen

30.09.2023

Hyvinvointialueiden alijäämä jopa 1,2 miljardia: Keskeinen syy keikkalääkärit

29.09.2023
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään