”Työtä ei tule, vaikka ruoskalla hakattaisiin”

Työministeri Jari Lindströmin (ps.) esittelemillä työttömyysturvan muutoksilla hallitus uskoo alentavansa työttömyyttä peräti 15 000 henkilöllä.

Mäntsälästä kotoisin oleva Auli Herttuainen ihmettelee, miten temppu tehdään.

– En ymmärrä, mistä työpaikat tulevat. Vaikka työttömiä ruoskalla hakattaisiin, ei se tuo yhtään työpaikkaa.

Mutta ei ole tuonut sekään, että työnantajille on tarjottu taloudellisia porkkanoita.

– Niitä on syötetty työnantajille koko 2000-luvun ajan. Työnantajiin voisi vaihteeksi kokeilla keppiä, Herttuainen sanoo.

Työstä leipä

Herttuaista ihmetyttää erityisesti hallituksen ajama työnäyte.

– Työn määritelmään kuuluu, että ihminen saa siitä ansiotulonsa. Nyt tämä romutetaan.

Herttuaista kummastuttaa esityksessä sekin, että tähän asti vapaaehtoistyötä tekevä työtön on saanut karenssin.

– Onko työnäytettä tekevä työssä vai työtön? Mikä on hänen statuksensa? Herttuainen kysyy.

Sitäkin hän ihmettelee, että ensin hallitus heikentää julkista liikennettä, jopa yksityistää sitä.

– Ja sitten työtön voidaan pakottaa menemään palkattomaan työhön omalla autolla.

Verkko-oppimista

Hallituksen alkuviikosta esittelemät työllisyystoimet keskittyvät paljolti työttömien valvonnan tiukentamiseen. Esimerkiksi työttömän tulee raportoida sähköisesti työnhakemisistaan.

Herttuainen arvelee, että tietokoneen ja nettiyhteyden omistavalle raportointi käy helposti.

– Mutta entä ne, joilla ei ole konetta eikä taitoa käyttää nettiä? Täytyy olla muitakin vaihtoehtoja, hän sanoo.

Toisaalta Herttuainen toivoo, että työtön voisi hyödyntää verkkoa vaikkapa siten, että pakollisen työnhakukurssin voisi suorittaa verkko-oppimisena.

– Digitalisaatiota ajatellaan nyt vain valvonnan välineenä. Se voisi olla myös palvelukanava, hän sanoo.

Köyhyysloukku edessä

Lauantaina 59 vuotta täyttävällä Auli Herttuaisella on takanaan monipuolinen työelämä. Hän on työskennellyt yli 20 vuotta päiväkodeissa ensin lastentarhanopettajana ja sitten johtajana. Kiinteistönvälittäjänä hän on työskennellyt ensin palkollisena sitten viitisen vuotta myös omalla toiminimellä. Lopulta Herttuainen päätyi politiikan pariin, viimeksi Vasemmistoliiton Uudenmaan piirijärjestön toiminnanjohtajaksi.

– Sitten me hävisimme vaalit ja sain lähteä, Herttuainen päättää työhistoriansa.

Irtisanominen oli Herttuaiselle pettymys, sillä hän ei ollut vielä aivan työttömyysputken edellyttämässä iässä ja puoliso oli jo eläkkeellä. Edessä häämöttikin köyhyysloukku.

– Ja kuitenkin sinne töihin jäi henkilöitä, jotka olisivat päässeet putkeen ja niitä jotka olivat tulleet minun jälkeeni, Herttuainen purkaa tuntojaan.

Nyt köyhyysloukkupelot ovat osoittautumassa oikeiksi, sillä lukuisista työhakemuksista huolimatta työpaikkaa ei ole löytynyt.

Ei ehditä tavata

TE-toimiston virkailijan Herttuainen tapaa ensimmäisen kerran työttömyytensä aikana vasta elokuussa.

– Alun alkaen aika oli tammikuulle, mutta sitten sieltä ilmoitettiin etteivät ehdi tavata. Petyin. Olisi tuntunut hyvältä että yhteiskunta olisi välittänyt.

Äskettäin työttömiksi jääneille olisi Herttuaisen mielestä voinut järjestää edes yhteistapaaminen yleisinfon merkeissä.

– Mutta nykyisinhän TE-toimisto vahtii työttömiä ja palvelee vain työnantajia.

Herttuainen siis vaihtaisi – ilman ministeri Lindströmin karenssiuhkia – ansiosidonnaisen työttömyysturvansa työhön heti, kun sellainen löytyisi.

Mutta miten helpotettaisiin yli 50-vuotiaan pääsyä palkkatyöhön?

– Ehkä työnantajia pitää alkaa rankaisemaan. En keksi enää porkkanaa, millä työnantajaa voisi nuoleskella. Jos työtön ryhtyisi yrittäjäksi, starttirahalla tai ansiosidonnaisella pitäisi turvata alku, vaikkapa kahdeksan ensimmäistä kuukautta.