SAK vaatii täysremonttia aikuiskoulutukseen.
– Aikuiskoulutuksen rahoitusta suunnataan osin väärin. Niukkenevia resursseja on pikaisesti ryhdyttävä käyttämään järkevämmin. Muutoin meitä uhkaa tilanne, jossa muutokset tuottavat lisää pitkittyvää työttömyyttä ja entistä isompi joukko palkansaajia siirtyy lopullisesti pois työmarkkinoilta, SAK:n koulutuspäällikkö Mikko Koskinen sanoo.
Digitalisaation on arvioitu hävittävän matalasti koulutettujen tehtävistä yli 40 prosenttia, kun korkeakoulutetuilla vastaava luku on 16 prosenttia.
Koskinen painottaa, että digitalisaatio ja muutokset elinkeinorakenteissa kohdistuvat ennen kaikkea SAK:laisten alojen töihin rutiininomaisten tehtävien korvautuessa korkeampaa osaamista vaativalla työllä.
– Vaikka aikuiskoulutus on parasta ennakoivaa muutosturvaa, työntekijät eivät osallistu koulutuksiin yhtä usein kuin jo entuudestaan koulutetut toimihenkilöt.
Osaamiskuopassa ikääntyneet, vähän koulutetut ja maahanmuuttajat
Eniten osaamista päivitetään työnantajan tarjoamassa alakohtaisessa henkilöstökoulutuksessa. Supistuvilla aloilla tällainen koulutus ei anna valmiuksia mahdolliseen alanvaihtoon.
Koulutuspäällikkö Mikko Koskinen muistuttaa, että aikuiskoulutukseen osallistuvat vähiten tätä nykyä ne aikuiset, joilla sen tarve on suurin.
– Koulutusta tarjotaan vähiten heille, joiden perustaidot ovat heikot, tai heille, joihin kohdistuu suurin uhka työttömyydestä. Osaamiskuopassa ovat etenkin ikääntyneet, matalasti koulutetut ja maahanmuuttajat.
SAK esittelee tänään koulutusseminaarissaan kymmenen aikuiskoulutuksen epäkohtaa.
– Keskustelu suomalaisen aikuiskoulutuksen tilasta on nyt avattu ja sitä on tarpeen jatkaa. Syksyllä julkaisemme ehdotuksemme siitä, miten koulutusta tulisi uudistaa.
SAK:n korkeakouluharjoittelija Aapo Hiilamo on tehnyt selvityksen Aikuiskoulutus rikki? – Kymmenen koulutuksen epäkohtaa
lehti 