Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma pitää keskustelua valtionyhtiöistä enimmäkseen ideologisena ja yksinkertaistavana. Kalevi Sorsa -säätiölle kirjoittamassaan arviossa Kuisma toteaa, ettei Suomen ole syytä uhrata ”tuottoisia kruununjalokiviään globaaleihin sijoituspeleihin vain harhaisten uskomusten ja väärin ymmärretyn sijoittajamyönteisyyden vuoksi”.
Elinkeinoelämän valtuuskunta pohjusti valtionyhtiöistä käytävää keskustelua maaliskuussa Hannu Leinosen analyysillä Laiska jättiläinen ,jossa todettiin, että valtio voisi saada jopa 20 miljardin euron tulot yksityistämällä valtionyhtiöitä ja myymällä kaupallista toimintaa harjoittavia yhtiöitään. Yli 11 miljardia euroa tulisi valtion omistuksista pörssiyhtiöissä, joilla ei enää ole strategista merkitystä.
Kuisma arvostelee kirjoituksessaan viime aikojen privatisointiaaltoa Euroopassa. Hänen mukaansa se hukkaa entisestään uuden nousun instrumentteja. Kuisma kysyy, entä jos nimenomaan valtiot ovat innovaatioiden, markkinoiden ja talouskasvun ratkaisevia luojia. Käsitykselle on enemmän asiaperusteita kuin itsestäänselvyydeksi vakiintuneella liberaalikapitalismin liturgialla, hän toteaa.
Mikä on totuus valtion yhtiöistä, kysyy Kuisma. Monille se on 1970-luvun poliittisin perustein perustettu ja myöhemmin kaatunut kuvaputkiyhtiö Valco. Siinä tapauksessa Kuisman mukaan Kreikka on totuus eurosta, Donald Trump totuus Yhdysvalloista ja Olkiluodon voimalarakennusskandaali yhdessä Talvivaaran kanssa totuus yksityisten yritysten parhaista saavutuksista.
Kuisman mukaan tyhjiin aukkoihin nousseet valtion yhtiöt ovat luoneet synty- ja kasvumahdollisuuksia yksityisille, joita ei olisi olemassakaan ilman valtiollista teollisuutta. Hän kysyy, kuka olisi perustanut Nesteen sijasta öljynjalostamon, rakentanut rautatiet ja niin edelleen.
Sijoittajat rakentavat kaikkialla maailmassa poliittista painetta valtio-omistusta kohtaan omista intresseistään käsin, kirjoittaa Kuisma. Hän jatkaa, että teollisuuden, yritysten, yhteiskunnan ja kansantalouden parhaalla ei ole siinä muuta kuin välinearvoa.
”Poliitikoilla ja liike-elämällä olisi paljon vartijoina tässä kohdin syitä ryhdistäytyä.”
uutiskirje 
