Lähes kaikki alan työntekijät ovat havainneet vanhusten kaltoinkohtelua. Valviran tiistaina julkistaman selvityksen mukaan 93 prosenttia kyselyyn vastanneista on havainnut kaltoinkohtelua. Kysely paljasti myös puutteita omavalvonnan ja ilmoitusvelvollisuuden toteutumisessa
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira julkisti tiistaina selvityksen vanhusten kaltoinkohtelusta sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa yksiköissä. Kyselyyn vastasi mennessä 7 406 sosiaalihuollon työntekijää sekä julkisilla että yksityisillä palveluntuottajilla.
Työntekijöiden havainnot kaltoinkohtelutilanteista kuitenkin vaihtelevat samassakin yksikössä. Joku on havainnut yksikössään esimerkiksi päivittäin kovakouraisuutta hoitotoimenpiteissä, joku toinen taas ei koskaan.
Kiire ja resurssipula lisäävät riskiä
Kyselyn perusteella näyttää siltä, että asukkaiden oikeus hyvään kohteluun ei toteutunut kaikissa yksiköissä. 25 prosenttia vastaajista oli havainnut, että karkeaa, epäasiallista tai lapsenomaista kieltä käytettiin päivittäin, viikoittain tai kuukausittain. Määräilyä, rankaisemista tai moittimista esiintyi yhtä usein 20 prosentin mukaan.
Riskiä näyttävät lisäävän kiire ja henkilöresurssien puute. Kun työntekijät kokevat vakituisen henkilökunnan määrän riittämättömäksi, esiintyy kaltoinkohtelutilanteita 10–15 prosenttia enemmän kuin jos henkilökunnan määrä koetaan riittäväksi.
Yli puolet kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että yksikössä puututaan kaltoinkohtelutapauksiin aina, kun niitä havaitaan. Mikäli toimintayksiköissä on kehitetty toimintamalli tai ohjeet, näyttää puuttuminen olevan selkeästi tehokkaampaa. Tällöin 74 prosentin mukaan kaltoinkohteluun puututaan aina. Vastaajista 56 prosenttia kuitenkin ilmoitti, ettei yksikössä ole toimintamallia tai ohjeita tilanteisiin puuttumiseksi, tai ettei vastaaja ollut sellaisista tietoinen.
Monet työntekijät korostivat esimiehen ja johdon roolia. Kun työyksikössä on avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri ja työntekijät tietävät, että kaltoinkohteluun puututaan välittömästi, he uskaltavat ilmoittaa kaltoinkohtelusta esimiehelle ja puuttua siihen itsekin.
Sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvalla on ollut ilmoitusvelvollisuus epäkohdista ja niiden uhasta kuluvan vuoden alusta lähtien. Vastaajista lähes puolet ei osannut sanoa tai ei tiennyt, mistä ilmoitusvelvollisuudessa on kysymys.
Suurin ongelma henkilöstön määrä
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola edellyttää riittävän koulutetun henkilöstön turvaamista vanhusten hoitoon.
– Kaltoinkohtelua ei tule missään nimessä hyväksyä, Paavola sanoo.
– Suuri ongelma vanhustenhoidossa on riittämätön henkilöstömäärä. Hoitajat kokevat, etteivät he voi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisivat ja pitäisi. Tällaista viestiä tulee liittoon päivittäin.
Paavola toteaa, että hoitoalalle hakeudutaan, koska halutaan hoitaa hyvin.
– Valitettavasti tänä päivänä erityisesti vanhustenhoidossa tähän ei ole mahdollisuutta, hän toteaa tiedotteessaan tiistaina.
– Tilanteesta seuraa eettinen kuorma, jota työntekijä ei jaksa kantaa loputtomiin
Paavola arvioi, että sekä laitos- että kotihoidossa henkilöstömitoitus on monin paikoin riittämätön ja työntekijät uupuneita.
– Hallituksen suunnitelma laskea minihenkilöstömitoitus 0,4:n tasolle ei missään nimessä saa toteutua. Esitetty heikennys on epäeettinen ja asiakasturvallisuutta vaarantava, hän sanoo.
SuPerin aiemmin teettämän kotihoidon selvityksen mukaan 95 prosenttia hoitajista on huolissaan hoidon laadusta. Vain 19 prosentin mielestä kotihoidon asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmat toteutuvat hyvin.
lehti 