Projektipäällikkö Juha Heikkalan mukaan uuden palkansaajakeskusjärjestön tarpeesta tehtyyn kyselyyn vastanneista 40 liitosta 14 kannatti ja 21 vastusti järjestön perustamista.
Hankkeen selvitystyössä mukana olleiden liittojen kokous totesi keskiviikkona, ettei uutta järjestöä kyetä perustamaan suunnitellussa aikataulussa ja laajuudessa.
– Viisi liitoista oli ”seuraamme tilannetta” -kannalla. Koska asioita tehtiin yhdessä, oli tärkeää olla yhdessä myös panemassa hanketta pakettiin. Hanke ei jatku enää, Heikkala kertoi UP-uutispalvelulle.
Uudistuksia tarvitaan
Keskusjärjestöhankkeen ohjausryhmän puheenjohtajan, JHL:n Jarkko Elorannan mukaan syyt uuden keskusjärjestön perustamiseen ovat edelleen olemassa.
– Nyt ei ollut edellytyksiä tarvittaviin rakenteellisiin uudistuksiin.
Elorannan mukaan uudistuksia tarvitaan, koska työelämässä ei enää erotella työntekijää ja toimihenkilöä tai akateemisesti koulutettua.
– Yhteisiä tarpeita on irtisanomissuojassa, koulutuksessa, palkkapolitiikassa ja muussa edunvalvonnassa. Myös teknologinen murros ja työn tekemisen tapojen muutokset kohtelevat työntekijäryhmiä sillä tavoin, että yhteistyötä olisi tarpeen tiivistää.
Parin viikon kuluttua SAK:n puheenjohtajaksi valittavan Elorannan mukaan uusi keskusjärjestöhanke on nyt päättynyt.
– SAK ja STTK jatkavat itsenäisinä keskusjärjestöinä ja kehittävät omaa toimintaansa. Olemme tehneet yksimielisesti paljon selvitystyötä ja haluamme tiivistää yhteistyötä. Se ei tule ainakaan toistaiseksi tapahtumaan rakenteellisella tasolla, Eloranta arveli.
Kokouksessa ei tehty päätöksiä niiden liittojen puolesta, jotka kannattivat järjestöhanketta.
– Niiden liittojen on mietittävä keskenään, haluavatko ne tehdä asialle jotakin, Eloranta ehdottaa.
STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mukaan liitto- ja keskusjärjestörajat ylittävää yhteistyötä on syytä jatkaa tulevaisuudessakin.
– Sille on hyvät perusteet.
uutiskirje 
