Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila esittää pohdittavaksi kouluterveydenhuollon erottamista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa valinnanvapauden piiristä.
– On vaikea hahmottaa, mikä tavoite on valinnanvapauden tuomisella kouluterveydenhuollon palveluihin. Kouluterveydenhuoltoa, kuten muutakin oppilashuoltoa, on kehitetty viime vuosina palveluksi, jossa korostuu ammattilaisten ja oppilaiden keskinäinen tunteminen sekä toimijuus kussakin kouluyhteisössä, Kurttila sanoo.
Asiakkaan valinnanvapautta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamista selvittävä työryhmä esitti tiistaina, että myös kouluterveydenhuolto kuuluisi palveluihin, joissa asiakas valitsee palvelujentuottajan saatuaan sosiaali- ja terveyskeskuksesta lähetteen tai palveluohjauksen taikka viranomaisen tekemän etuuspäätöksen.
Kurttilan mukaan kouluterveydenhuolto on osa koulujen moniammatillista oppilashuoltoa.
– On nähty tärkeäksi, että ammattilaisilla on ollut mahdollisuus sitoutua kouluyhteisönsä asiakkaisiin. Mikäli yksittäisen koulun oppilaiden kouluterveydenhuolto pirstoutuu useille eri palveluntuottajille, vaarantuu tavoite yhteisöllisestä kouluterveydenhuollosta.
– Esimerkiksi laajoissa perhekohtaisissa terveystarkastuksissa kerätään tietoa luokan ja koulun hyvinvoinnista. Tätä tietoa käytetään oppilashuollon yhteisöllisissä toimenpiteissä. Kehitys on ollut viime vuosina lupaavaa useissa kunnissa ja kouluissa. Pidän tärkeänä, että hallitus arvioisi kouluterveydenhuollon vastaavaksi kuin aikuisilla työterveyshuolto, Kurttila toteaa.
Kouluterveydenhuolto on tarkoitettu peruskoululaisille ja heidän perheilleen. Se on maksutonta perusterveydenhuollon ehkäisevää palvelua, jota on saatavilla pääsääntöisesti koulupäivien aikana koululta tai sen välittömästä läheisyydestä. Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 546 100 oppilasta vuonna 2015.
lehti 