Puolet junavuoroista on jäänyt ajamatta tänään torstaina Ranskassa. Lakkojen oli määrä laajeta myös Pariisin metroon, mutta liikenneministeri Alain Vidalies sanoi tiedotusvälineille, että metro toimii normaalisti.
Liikenneministerin mukaan myöskään perjantaina alkavaksi ilmoitettu lennonjohtajien lakko ei ole toteutumassa, sillä muut keskusammattiliitot kuin lakkojen kärjessä oleva CGT eivät ole siihen suostuneet.
Valtionrautateillä eli SNCF-yhtiössä on myös alakohtaisia kiistakysymyksiä koko lakkoaallon käynnistäneen työlakien uudistamisen lisäksi.
CGT:llä on hyvin vahva asema rautatieläisten keskuudessa. Sen sijaan pienemmät ammattiliitot olivat torstaina irtautumassa lakosta saatuaan hallitukselta lupauksen, että valtio auttaa SNCF:n 50 miljardin euron kattamisessa.
Lakot öljynjalostamoissa, telakoilla ja osassa ydinvoimaloita jatkuivat edelleen torstaina.
Hallituksella järeä ase
Ranskassa kuvio on samantapainen kuin Suomessa. Hallitus on ajanut kilpailukyvyn nimissä rajuja muutoksia työlakeihin. Kun niistä ei päästy sopimukseen, hallitus turvautui pakkolakeihin.
Ranskassa hallituksella on käytettävänään todella järeä ase pakottavan lainsäädännön toteuttamiseksi. Se on kuuluisa perustuslain pykälä 49.3, joka antaa mahdollisuuden muuttaa lakeja viemättä niitä kansalliskokouksen eli parlamentin alahuoneen äänestykseen.
Kansalliskokouksen ainoa mahdollisuus torjua tällaiset pakkolait on antaa epäluottamuslause hallitukselle.
Pykälä 49.3 on niin järeä, että sitä on käytetty hyvin säästeliäästi.
Ranskan hallituspuolue sosialistit (eli sosiaalidemokraatit) turvautui työlaeissa pakkopykälään sen jälkeen kun kävi selväksi, ettei se saisi edes kaikkia oman puolueensa kansanedustajia lakien taakse. Hallituksen kaatamiseen sosialistipuolueen kapinalliset eivät lähde.
35 tuntia venytetään
Työlakien muutokset antavat lisää laillisia mahdollisuuksia heikentää työehtoja ja ne lisäävät paikallista sopimista.
Vuonna 2000 käyttöön otettua 35 viikkotunnin työaikaa ei heitetä romukoppaan, mutta paikallisesti sopimalla työaikaa voidaan pidentää 46 tuntiin (tietyissä tapauksissa jopa 60 tuntiin) ilman ylityökorvauksia. Työaika pitää tasata kolmen kuukauden periodin sisällä.
Tosiasiassa jo aiemmin tehtyjen lievennysten jälkeen todellinen keskimääräinen työviikko ylittää Ranskassa 35 tuntia; vuonna 2014 se oli 37,5 tuntia. BBC:n mukaan tämä on itse asiassa pitempi kuin Britannian (36,1 tuntia) ja Saksan (35,3 tuntia) todellinen työviikko.
Muutoksen jälkeen tulee myös tietyillä edellytyksillä sallituksi katkaista työaikalain vaatima vähintään 11 tunnin lepoaika työvuorojen välissä.
Irtisanominen helpottuu
Työlakien muutoksilla myös helpotetaan irtisanomista taloudellisin perustein sekä palkkojen alentamista paikallisesti sopimalla.
Ranskassa voittoa tuottavat yritykset eivät periaatteessa saa tehdä irtisanomisia. Uudella lailla riittää kuitenkin enintään 10 työntekijän yhtiölle jo yhden kuukauden heikentynyt tulos.
Korkeintaan 300 työntekijän yhtiö saa irtisanoa taloudellisin perustein 3 tappiollisen kuukauden jälkeen, suurimmat vuoden kuluttua.
Lain vastustajien mukaan uudistus antaisi työnantajille tilaisuuden irtisanoa vanhempia työntekijöitä. Työurien pidentämistä se ei siis Ranskassakaan tukisi.
Yleisön tuki hapertuu?
Vastustajien mielestä pakkolait romuttavat työehtosopimusjärjestelmän. Vastarinnan kärjessä on vahvin keskusammattiliitto, aiemmin kommunistipuolueeseen (PCF) kytköksissä ollut CGT. Tämän viikon lakkoihin kutsuivat myös SUD ja Force Ouvrière -keskusammattiliitot.
Järjestäytymisaste on Ranskassa matala, mutta gallupien mukaan työlakien muutoksia vastustavilla lakoilla on ollut aika vahva kansan tuki, yli puolet tai jopa kaksi kolmesta ranskalaisesta.
Keskustaoikeistolaisen Le Figaro -lehden mukaan tuki olisi nyt pienentymässä. 60 prosenttia olisi jo sitä mieltä, että CGT käyttää lakko-oikeutta väärin ja yrittää laittomasti saartaa maan. Kysymyksenasettelu saattaa tosin vaikuttaa tuloksiin.
EM-kisat kasaavat painetta
Paineita kiistan molemmille puolille tuovat ensi viikon perjantaina (10.6.) Ranskassa alkavat jalkapallon EM-kisat.
Toisaalta hallitus ei halua liikennevälineiden seisovan kisojen aikana. Toisaalta lakkojohto voi pelätä yleisön tuen heikkenevän, jos innolla odotetut kisat häiriintyvät.
Otteluihin odotetaan 2,5 miljoonaa katsojaa, joista 1,5 miljoonaa on tulossa Ranskan ulkopuolelta.
Vaikka hallitus vei lakimuutokset kansalliskokouksessa läpi pakottaen, ne menevät vielä senaatin käsittelyyn. Tämän odotetaan alkavan 14.6., jolloin suunnitteilla on myös seuraava valtakunnallinen mielenosoituspäivä.
Presidentti François Hollande on ainakin toistaiseksi pysynyt tiukkana ja ilmoittanut, ettei mitään muutoksia lakeihin enää tule.
Laeilla ei enää ole tärkeimpien työnantajajärjestöjenkään tukea, koska niiden mielestä aiemmin keväällä tehdyt muutokset ovat lieventäneet niitä liikaa.
lehti 