Yhteistyöryhmä alkaa pohtia vaelluskalakantojen elvyttämistä Suomen pisimmässä joessa Kemijoessa. Työ toimenpidesuunnitelman valmistelemiseksi kestää puolitoista vuotta, ja sen rahoittavat vesivoimayhtiöt Kemijoki Oy ja PVO-Vesivoima Oy.
Vaelluskalojen nousu Kemijokeen katkaistiin vuonna 1949, kun joen suulle rakennettiin Isohaaran voimalaitos. Kemijoen on kuvattu aiemmin olleen jopa Euroopan paras lohijoki, mutta tämä tuhottiin kertarysäyksellä.
Yleisesti kerrottu perimätieto Kemijokivarresta on, että aikanaan talollisten palkolliset saivat sopimuksiinsa ehdon, jonka mukaan yhtenä viikon päivistä ei tarvinnut syödä lohta.
Joen kalakantoja on pidetty yllä istutuksin, jotka monin paikoin ovat vieraslajia kirjolohta.
Isohaaran voimalaitoksen ohi rakennettiin vuonna 1993 kalatie, mutta lähes täysin valjastetussa Kemijoessa seuraava kalan reitin tukkiva pato on jo 20 kilometrin päässä Taivalkoskella. Sen ohi on puuhattu kalatietä, mutta Rovaniemellä Kemijoesta haarautuvan Ounasjoen kutupaikoille lohikalojen tien tukkeena on vielä kolme muutakin voimalaitosta.
Kalan puute on alkanut mietityttää Kemijoen alueella, ja esimerkiksi Rovaniemen ja Kemijärven välissä sijaitsevaan Auttin kylään kaavailtiin yksityistä kalatietä vaelluskaloille, mutta hanke keskeytyi viime vuonna.
Myös kansallinen kalatiestrategia on pyrkinyt viime vuosina muuttamaan painopistettä istutuksista kalateiden rakentamiseen.
Lapin liitto koordinoi uuden yhteistyöryhmän toimintaa. Valmistelijoiden mukaan hankkeella on mahdollisuus saada maan hallituksen kärkihankerahoitusta, koska Kemijoen vesistöalue kuuluu hallituksen pilottikohteisiin. Hankkeesta järjestetään avoin tilaisuus elokuun lopussa.
– Tarkoituksena kertoa nyt aloitetusta työstä ja kutsua alueelliset toimijat mukaan yhteistyöhön, hankkeelle nimetty projektipäällikkö Lassi Kontiosalo sanoo tiedotteessa.
Kontiosalo kertoo myös ottavansa mielellään vastaan ideoita. Hänet tavoittaa Lapin liitosta.
uutiskirje 
