Vasemmistoliiton ensi viikonvaihteessa Oulussa pidettävälle puoluekokoukselle on jätetty 80 aloitetta. Suuren mielenkiinnon kohteena on puoluekokouskauden lyhentäminen kolmesta vuodesta kahteen vuoteen.
”Kiivastahtinen politiikka vaatii nopeaa kokoontumistahtia. Kolme vuotta on poliittinen ikuisuus”, perustelevat aloitteen tekijät lyhyempää puoluekokouskautta. Kolme vuotta sitten puoluekokous ei hyväksynyt muutosta.
Myöskään nyt puoluehallitus ei ole muutoksen kannalla, vaikka puoluekokouskauden lyhentämisen lisäisi jäsenten vaikutusmahdollisuuksia. Sen mukaan puoluekokousten välin lyhentäminen ei ole paras keino lisätä jäsenten vaikuttamista.
Puoluehallituksen mukaan tulee kehittää muita tapoja lisätä jäsenten osallistumismahdollisuuksia. 300 kokousedustajan puoluekokous voi kuitenkin päättää toisin kolmen neljäsosan enemmistöllä.
Puoluesihteerin valinta jää puoluekokoukselle
Myös puoluesihteerin valintatapaan esitetään muutosta. Neljässä aloitteessa valintaa ehdotetaan siirrettäväksi jatkossa puoluekokoukselta joko puoluehallitukselle tai puoluevaltuustolle.
Puoluehallitus ei ole muutoksen kannalla. Puoluekokous voi päättää puoluesihteerin valinnan muuttamisesta, jos muutos saa taakseen kolme neljäsosaa. Hyvin todennäköisesti puoluekokous säilyttää valinnan nykyisellään.
Työntekijöiden esimiehenä, toiminnan koordinoijana, järjestöjohtajana ja puolueen päättävien elinten päätösten toimeenpanijana sekä vaalipäällikkönä toimivalla puoluesihteerillä halutaan säilyttää samanlainen mandaatti kuin muulla puoluejohdolla äänivaltaisena puoluehallituksen jäsenenä.
Vasemmistoliiton valtakunnallisiin luottamustoimiin esitetään aloitteissa kahden kauden rajoitusta. Samaan tehtävään voitaisiin valita vain kuudeksi vuodeksi peräkkäin.
Puoluekokous tuskin hyväksyy tätä, sillä vastaava kokeilu päättyi puolueen perustamisvaiheessa muutaman vuoden jälkeen.
Jäsenkyselyjä ja työryhmiä lisää
Useissa aloitteissa halutaan lisätä jäsenten vaikutusvaltaa. Vasemmistoliitossa on hieman yli 10 000 jäsentä.
Puoluetta muistutetaan useissa aloitteissa edellisessä puoluekokouksessa hyväksytystä 2020-luvulle ulottuvasta puoleen toimintakulttuuria linjaavasta asiakirjasta. Tavoitteena on jäsendemokratian lisääminen.
Puolue aikoo selvittää sähköisiä jäsenkyselyjä. Ongelma on, ettei läheskään kaikilla jäsenillä ole sähköpostia. Varsinaisen jäsenäänestyksen käyttöä rajoittaa kalleus. Kattava jäsenäänestys maksaa postiäänestyksenä noin 20 000 euroa.
Monissa aloitteissa esitetään puolueen jäsenten nykyistä tehokkaampaa ja kattavampaa asiantuntemuksen käyttöä. Puolueväki on tyytymätön nykyisten työryhmien näkymättömyyteen ja asemaan. Myös uusien työryhmiä halutaan perustaa.
Tarvetta nähdään olevan entisten työryhmien ohella muun muassa aluepoliittiselle, maatalouteen sekä Venäjään keskittyville työryhmille. Aloitteen pohjalta selvitetään myös mahdollisuutta perustaa maahanmuuttajia ja maahanmuuttajataustaisia varten perustettavia verkostoja, paikallisella tasolla toimivia ryhmiä tai puolueosastoja.
Tarkoitus on yhdistää suomenkielisten ja vieraita kieliä vahvempana kielenään puhuvien yhteistoimintaa, jotta maahanmuuttajat pääsevät hyvin mukaan puoluetoimintaan ja toiminta ei eriydy.
Feminismi supistuu tasa-arvosuunnitelmaksi
Vasemmistonaiset esittää, että vasemmistoliitto määrittelee itsensä feministiseksi puolueeksi ja vahvistaa otettaan aloitteellisena ja rohkeana tasa-arvotyön tekijänä. Tiukka ote tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien edistämiseksi on hallituksen ihmis- ja naisvihamielisen politiikan vuoksi.
Ruotsissa muilta puolueilta mukaan lukien Vänsterpartiet on jäänyt poliittiselle kentälle Feministiskt Initiativ -puolueen mentävä aukko. Vuoden 2014 valtiopäivävaaleissa feministipuolueen kannatus ei kivunnut äänikynnyksen yli.
Puoluehallitus ei lämpene feminismille, sillä puolueen ideologinen perusta määritellään periaateohjelmassa, jota ei käsitellä kokouksessa. Puoluehallitus kannattaa tasa-arvopoliittisen ohjelman sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien tekemistä.
Sääntöihin tulee myös muutos, joka ei rajaa sukupuolia kahteen todeten, ettei jako enää ole nykypäivää.
Yhteyksiä kansalaisjärjestöihin lisää
Vasemmistoliitto on vaalinut koko olemassaolonsa ajan suhteita kansalaisjärjestöihin. Oulun puoluekokoukselle on jätetty useita kansalaisjärjestöihin liittyviä aloitetta.
Yhdessä esitetään kansalaisjärjestöille mahdollisuutta liittyä puolueeseen, mikä tyrmätään henkilöjäsenyyteen perustuvassa puolueessa. Sen sijaan lämpimästi kannatetaan yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa.
Vasemmistoliitto haluaa demokratisoida Euroopan unionin ja suhtautuu positiivisesti rajat ylittäviin kansalaisliikkeisiin, esimerkiksi. Plan B- ja DiEM25 -verkostoihin. Vasemmisto osallistuu liikkeisiin mahdollisuuksien mukaan.
lehti 