SAK päätti 109:nnen ja samalla viimeisen edustajakokouksensa keskiviikkona Tampereella. Teollisuuskaupunki Tampereella pidettiin vuonna 1907 myös SAK:n ensimmäinen edustajien kokous, jossa järjestö perustettiin nimellä Suomen Ammattijärjestö SAJ.
Viimeisessä edustajakokouksessa hyväksytyn sääntömuutoksen perusteella SAK:n ylin päätöksentekopaikka jatkossa on kahdesti vuodessa kokoontuva edustajisto.
Vaikka keskusjärjestö on säästökuurilla, muutosta ei perusteltu rahalla. Haluttiin notkeampaa ja nopeammin aikaan reagoivaa päätöksentekojärjestelmää.
Raskas ja suuri edustajakokous on lyönyt järjestön linjaukset lukkoon viideksi vuodeksi. Siinä ajassa nykyajan yhteiskunnassa ja työelämässä ehtii tapahtua paljon.
Edustajisto valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Joka neljäs vuosi edustajisto toimii järjestäytymiskokouksena, jossa valitaan keskusjärjestölle uusi hallitus.
Varoituksen sanoja
SAK:n edustajakokous pidettiin rajun kiky-väännön jälkimainingeissa, ja se näkyi myös kokouksessa. Monet esittivät syvän epäilyksensä kilpailukykysopimuksen suhteen, mutta kritiikki kohdistui maan hallitukseen ja työnantajiin, ei oman keskusjärjestön edesottamuksiin.
Työajan pidentämistä suurtyöttömyyden oloissa pidettiin vääränä lääkkeenä, joka ei työttömyyttä nujerra. Pikemminkin päinvastoin.
SAK:n johtajistoon valitut henkilöt vakuuttivat ensimmäisessä tiedotustilaisuudessaan seuraavansa tarkasti, että maan hallitus pitää oman osuutensa sopimuksesta.
Vakaasti tyrmättiin erityisesti kokoomuksen piirissä elävät toiveet parannella jälkikäteen paikallisesta sopimisesta saatua neuvottelutulosta.
– Jos sopimuksen jokin kohta avataan, me teemme siitä omat johtopäätöksemme, sanoi keskusjärjestön uusi puheenjohtaja Jarkko Eloranta.
Eloranta antoi ymmärtää, että johtopäätöksistä seuraisi toimenpiteitä.
SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola ennusti työmarkkinoille levottomia aikoja, jos kilpailukykysopimusta ryhdytään sorkkimaan.
Digigimurros mullistaa työelämää
Työelämän suuri megatrendi digitalisaatio nousi vahvasti esille edustajakokouksessa. Asialle omistettiin kokonaisen aamupäivän kestänyt teemaistunto.
Digitalisaatio nähtiin sekä uhkana että mahdollisuutena. Uhkana on työehtojen heikentäminen uuden teknologian suomilla keinoilla. Digitalisaatiossa nähtiin oikein toteutettuna mahdollisuuksia jakaa työtä ja kehittää työelämää paremmaksi.
SAK käynnistää edustajakokouksen Hyvä työ digiajassa -kannanoton hengessä projektin Mahdollisuuksien aika.
uutiskirje 
